MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/TUIKKANEN SIRKKA JA PEKKA

Päätösluonnos:

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta hakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä maa-aineslain 4a §:n mukaisesta hakemuksesta maa-ainesten ottamiseen.

LUVAN HAKIJA

Tuikkanen Sirkka ja Pekka

Mustikantie 15

69450 Yli-Lesti

VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille 25.4.2017.

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kyseessä on kallioaineksen otto räjäyttämällä ja murskaamalla sekä muu tähän liittyvä toiminta hakijoiden omistamalla Kalliola 421-401-10-21 tilalla. Alue sijaitsee Lestijärvi-Kinnula –tien koillispuolella noin 1.5 kilometrin etäisyydellä tiestä ja noin 1.8 kilometrin etäisyydellä Yli-Lestin Mustikankylästä. Ottamisalue käsittää 4.15 hehtaarin louhinta-alueen sekä viereisen läjitys- ja pintamaiden varastointialueen. Alueen keskikoordinaatit ovat 7038745 – 392405 (ETRS-TM35FIN).

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n liitteen 1 mukaan ympäristölupa tarvitaan kivenlouhinnalle, jossa kiviainesta räjäytetään ja murskataan vähintään 50 päivää. Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2.1 § kohta 6 a ja b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluu kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää.

Yhteismenettelylupa-asian ratkaisee YSL 34–37 §:ssä säädetty toimivaltainen lupaviranomainen, eli tässä tapauksessa kunnan ympäristöviranomainen.

TOIMINTAA KOSKEVAT AIEMMAT LUVAT

Hakijalla on samalle alueelle 29.2.2012 annettu voimassa oleva maa-aineslupa kallioaineksen ottamiseen. Tuolla luvalla ottamista ei kuitenkaan ole vielä aloitettu. Nyt haettava lupa käsittää syvemmälle kallioon ulottuvan ottamisen ja suuremman ottamismäärän.

SIJOITUSPAIKAN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ

Ottamisalue on haja-asutusaluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Lestijärven oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (vahvistettu 22.2.2000) ottamisalue lähiympäristöineen on saanut merkinnän MM-3, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ei ole erityisiä käyttörajoitteita. Alue sijaitsee myös Iso Kortenevan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella. Kaava on hyväksytty Lestijärven kunnanvaltuustossa 28.5.2015, mutta se ei ole saanut vielä lainvoimaa. Ottamisalue on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla maa-aineksia voidaan ottaa maa-aineslain säädösten mukaisesti. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa (viimeisin 22.6.2016) ei ole toimintaa rajoittavia suunnittelumääräyksiä.

Ottamisalue on noin 5 hehtaarin laajuinen kallio-moreenikumpare, joka kohoaa kahdeksan metrin korkeuteen lähiympäristöön nähden. Alue on avokalliota ja mäntytaimikkoa ja ollut tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Etäisyys Mustikankylän lähimpään vakituiseen asutukseen on 1.7 km. Muualla (Yli-Lesti, Lestijärven rannat, Valkeinen) asutus on yli 2 kilometrin etäisyydellä.

Alueelta tai se läheisyydestä ei ole tiedossa luonnonmuistomerkkejä tai luonnonsuojelullisia kohteita, eikä se kuulu maakunnassa tehtyjen kallioinventointien perusteella luonnoltaan, maisemaltaan tai geologialtaan arvokkaiden kallioalueiden joukkoon.

Pohja- ja pintavedet

Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähimmän pohjavesialueen raja on ottamisalueelta noin 1,2 km etäisyydellä. Toiminta sijoittuu Lestijärveen laskevan Jokinevanpuron valuma-alueelle.

TOIMINNAN KUVAUS

Lupaa haetaan 15 vuoden ajalle ja 890 000 m³:n kiviainesmäärälle. Toiminta on ympärivuotista. Kiviaines irrotetaan räjäyttämällä. Tämän jälkeen suurimmat lohkareet rikotaan hydraulisella kivivasaralla. Louhe syötetään tela-alustaiseen murskauslaitokseen kaivinkoneella. Murske varastoidaan louhoksen viereen.

Kaivusyvyys vaihtelee 0..24 metriin. Louhoksen pohja on alimmillaan tasolla +143.00 m

N60. Ennen luiskauksia louhos rajataan näkyvällä lippusiimalla. Maisemointivaiheessa

louhoksen seinämät muotoillaan kaltevuuteen 1:2 louhimalla ja ylijäämäkiveä

hyödyntämällä. Maisemoinnin päätyttyä louhokseen muodostuu vesiallas. Louhoksen

ulkopuoliset varastoalueet jätetään metsittymään luontaisesti. Alueen maisemointiin ja metsittymisen varmistamiseen käytetään tarvittaessa muualta tuotavia puhtaita maita. Louhimisen aikainen kuivatus tapahtuu pohjoisen puoleisiin metsäojiin.

Ajoneuvoliikennettä syntyy enintään 100 käyntiä vuorokaudessa mutta määrä vaihtelee

suuresti murskeen menekin mukaan. Liikennöinti tapahtuu hakijan omistaman

metsäautotien kautta yleiselle tielle.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

Melu ja pöly

Toiminnan suurimmat ympäristövaikutukset ovat melu

ja pöly. Kaikki murskauksen työvaiheet aiheuttavat melua ja sitä esiintyy koko murskauslaitoksen toiminta-ajan. Porauksesta sekä murskeen kuormauksesta ja kuljetuksesta aiheutuva melu on vähäistä. Räjäytyksistä ja louheen kaatamisesta murskaimeen syntyy kovempaa hetkellistä melua. Työkoneiden, kuorma-autojen ja murskauslaitoksen melusuojaukset pidetään jatkuvassa kunnossa. Räjäytys- ja rikkomistyö rajoitetaan kello 8-18 välille ja arkipäiviin. Murskaus ja poraus rajoitetaan klo 7-22 välille arkipäiviin. Murskeen kuljetusta voi tapahtua myös muina aikoina ja viikonloppuisin.

Pölyhaittoja minimoidaan tarvittaessa kastelulla sekä mahdollisesti koteloinneilla. Kastelulla vähennetään myös kuljetusteiden ja varastokasojen pölyämistä. Sekä melun että pölyn haitallisuutta vähentää ympäröivät metsät, muodostuva louhintaseinä sekä etäisyys asutukseen. Konetyypistä riippuen murskauslaitoksen melutaso on n. 85-90 dBA. Tämä melutaso laskee päiväajan ohjearvon alapuolelle tasaisessa ja esteettömässäkin maastossa noin 400 m etäisyydellä.

Yleiset ympäristövaikutukset

Maa-ainesten otolla ei arvioida olevan laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Ottamisalueella luonnon monimuotoisuus heikkenee toiminnan ajaksi, mutta vastaavaa elinympäristöä on lähialueella runsaasti. Ottamistoiminnan päätyttyä vaikutuksia vähennetään maisemoinnilla ja palauttamalla alue metsätalouskäyttöön. Hakijan käsityksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen alueen vesistöihin. Liitteenä olevan vesiensuojelusuunnitelman mukaan alueelta pumpattavat kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaaseen, tästä edelleen 1,5 ha:n imeytyskentälle, kentän keräilyvedet toiseen laskeutusaltaaseen ja tästä Jokinevanpuroon ja edelleen 4,5 km etäisyydellä olevaan Lestijärveen.

Öljyt ja Jätehuolto

Alueella kuluu vuosittain keskimäärin 315 m3 ja maksimissaan 700 m3 moottoripolttoöljyä ja öljyjä ja voiteluaineita keskimäärin 6,5 m3 ja maksimissaan 12 m3. Niiden säilytyksessä noudatetaan palavista nesteistä annetun lain ja asetuksen määräyksiä. Alueelle tehdään tiivispohjainen tankkausalue ja päästöihin varaudutaan riittävällä määrällä imeytysainetta. Polttoöljy varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä tai vaihtoehtoisesti säiliö varustetaan suoja-altaalla. Säiliö varustetaan ylitäytönestolaittein. Hydrauli- ja voiteluöljyjä varastoidaan alueella 200 l tynnyreissä erillisissä lukituissa öljykonteissa.

Räjähdysaineena käytetään kemiittiä, jonka palamistuotteina ei synny jätteeksi katsottavia aineita. Räjähdysaineet tuodaan paikalle ennen panostusta. Alueelle ei rakenneta sosiaalitiloja.

Toiminnassa arvioidaan syntyvän vuosittain sekajätettä 5000 kg, metallijätettä n. 5000 kg ja ongelmajätettä, lähinnä jäteöljyä, 4000 kg. Ongelmajätteet säilytetään alueella lukitussa tilassa ja toimitetaan laitokseen, jolla on asianmukaiset luvat niiden käsittelyyn. Poisviedyistä jäteöljyistä pidetään kirjaa. Vain hyötykäyttöön soveltumattomat jätteet toimitetaan kaatopaikalle jätehuoltoyrityksen kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Toiminnasta pidetään jatkuvaa kirjanpitoa, josta selviää mm ottomäärät, toiminta-ajat ja mahdolliset käyttöhäiriöt. Ottotason korkeudenseurantaa suoritetaan säännöllisesti. Laitoksella ei suoriteta säännöllistä päästötarkkailua.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Toimintaan liittyviä riskejä ovat louhinta- ja murskaustöissä tapahtuvat tapaturmat, louhinnan aiheuttama tärinä sekä öljyvahingot. laitoksen ollessa toiminnassa se on jatkuvan tarkkailun alainen. Mahdollisista onnettomuuksista ja öljyvahingoista ilmoitetaan viipymättä viranomaisille. Alueella on imeytysainetta riittävä määrä mahdollisten vahinkojen varalle.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Lestijärven kunnan nettisivuilla ja ilmoitustaululla 17.5. – 15.6.2017. Kuulutus on lähetetty 15.5.2017 kirjeitse tiedoksi enintään 1000 metrin etäisyydelle ottamisalueesta sijoittuvien kiinteistöjen omistajille (6 kpl). Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Lestijärven kunnan teknisessä toimistossa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei tullut kuulemisaikana muistutuksia tai huomautuksia.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselta ja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta. Ympäristöterveydenhuolto ilmoitti sähköpostitse, että ei näe aihetta lausua hakemuksesta (toiminta voi tapahtua hakemuksen mukaisesti). Ely-keskus totesi lausunnossaan, ettei hanke sijoitu pohjavesialueelle tai luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella. Maa-aineksen ottaminen voidaan Ely-keskuksen käsityksen mukaan toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu maa-aineslain 3 §:n mukaisia haittoja. Lausunnon liitteenä oli yleisiä lupaharkinnassa huomioon otettaviksi esitettyjä asioita.

Hakijan vastine

Hakijalle kerrottiin puhelimessa suullisesti Elyn lausunnon sisältö. Hakija katsoi, ettei se aiheuttanut tarvetta vastineelle.

Tarkastus

Alue oli tarkastettu maastossa jo aiemman maa-aineslupakäsittelyn yhteydessä. Tässä yhteydessä ei tehty maastotarkistusta.

TEKNISEN LAUTAKUNNAN RATKAISU

Tekninen lautakunta on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja myöntää Pekka ja Sirkka Tuikkaselle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Lestijärven Lestin kylän tilalla 421-401-10-21 hakemuksen ja sen liitteenä olevan ottamissuunnitelman mukaisesti sekä jäljempänä luetelluin lupamääräyksin.

Lupamääräykset:

1. Maa-ainesten kokonaisottomäärä on enintään 890000 m3 ktr. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa (Maveplan Oy, 25.2013) esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon.

2. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä maastoon näkyvästi esimerkiksi lippusiimoin ja varoituskyltein. Louhosalueelle kulkeva tie tulee varustaa puomilla, joka on pidettävä suljettuna, kun alueella ei ole toimintaa.

3. Alin ottamistaso on +143,00 m N60 järjestelmässä. Lopullisiksi jäävät louhosalueen reunat on luiskattava suunnitelman mukaisesti vähintään kaltevuuteen 1:2 louhoksen pohjatasolle saakka. Luiskaus voidaan kallion lohkeamistavan mukaan toteuttaa vaihtelevasti/porrasmaisesti siten, että yksittäiset pystysuorat osuudet ovat enintään 2-3 m korkeita.

4. Louhinta-alueen jyrkille reunoille noin 10 m etäisyydelle reunasta on asetettava näkyvä kulkueste varoitustauluineen, kunnes suunnitelman mukaiset luiskaukset ovat valmiit. Kulkuesteen näkyvyys on varmistettava ympärivuotisesti.

5. Melua aiheuttava räjäytys-, louhinta- ja murskaustyö on rajoitettava hakemuksen mukaisesti arkipäiville ja päiväaikaan:

• murskaaminen ja poraaminen arkipäivisin klo 7.00 – 22.00
• rikotus ja räjäyttäminen arkipäivisin klo 8.00 -18.00

Murskeen lastaus- ja kuljetusaikataulua ei rajoiteta

6. Toimintakiinteistön jätehuolto ja jätteiden lajittelu on järjestettävä alueellisten ajantasaisten jätehuoltomääräysten mukaisesti (www.millespakka.fi). Jätteiden poltto tai pitkäaikainen varastointi alueella on kielletty.

7. Louhoksen kuivatusvedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olleen suunnitelman mukaisest6i vähintään yhdellä laskeutusaltaalla ja tämän jälkeisellä pintavalutuskentällä.

8. Öljyjen ja polttoaineiden varastoinnista tai työkoneiden huollosta ja käytöstä ei saa aiheutua maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi säiliön tilavuutta vastaavilla valuma-altailla varustettuja. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet. Polttoaineiden varastointi alueella toimintakauden ulkopuolella ei ole sallittua. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa on ryhdyttävä välittömiin puhdistustöihin ja ilmoitettava asiasta alueen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto kone- ja varastopalojen varalle.

9. Alue on maisemoitava viipymättä ottamisen päätyttyä ja viimeistään ennen lupa-ajan päättymistä. Alueelta poistetaan kaikki toiminnanaikainen kalusto, tarvikkeet ja jätteet. Kerätyt pintamaat ja ylijäämäkiviaines levitetään ja tasoitetaan luonnonmukaisuutta tavoitellen louhosalueelle. Alue palautetaan metsätalousmaaksi ja se voidaan metsittää joko istuttamalla tai luontaisesti.

10. Alueen maisemointiin on sallittua käyttää myös ulkopuolisia puhtaita maa-aineksia. Näiden alkuperästä, laadusta ja määrästä on tehtävä 30 vrk ennen suunniteltua käyttöä ilmoitus kunnan ympäristölupaviranomaiselle, joka voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia lisämääräyksiä.

11. Muulta kuin lupamääräysten määrittämiltä osilta toiminnan on tapahduttava ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla ja ympäristölupahakemuksen sisältöä noudattaen.

12. Lisäksi töissä on noudatettava soveltuvin osin Valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) sekä Valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

13. Lupamääräysten ja ottamissuunnitelman noudattamisesta riippumatta luvan haltija on vastuussa toiminnasta ulkopuolisille aiheutuvista ennakoimattomista vahingoista.

14. Ennen ottamisen aloittamista kohteessa on pidettävä hakijan ja kunnan valvontaviranomaisen yhteinen alkutarkastus, jossa ottamissuunnitelma, lupamääräykset, alueen maastoon merkitseminen ja vakuusasiat käydään läpi.

Ottamistoiminnan loputtua ja vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. Alku- ja loppukatselmuksen kutsuu koolle luvanhaltija.

Tarvittaessa luvanhaltija tai valvontaviranomainen voivat kutsua koolle ottamistoiminnan aikana muitakin katselmuksia toimintatapojen ja lupamääräysten tarkentamiseksi.

15. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu.

16. Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi luvan saajan on toimitettava alkutarkastukseen (määräys 15) mennessä 20 000 euron suuruinen vakuus luvan ja sen ehtojen noudattamisen turvaamiseksi. Vakuuden on oltava voimassa vähintään yksi vuosi lupa-ajan päättymisen jälkeen. Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu loppukatselmuksessa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa maaâ€�ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella ei ole merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia

luonnonesiintymiä eikä maa-ainestenotto turmele kaunista maisemakuvaa tai aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (MAL 3 §).

Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä, joten toiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Kun toiminnassa noudatetaan lupahakemuksissa, lupamääräyksissä, ottamissuunnitelmassa ja lupamääräyksissä mainituissa valtioneuvoston asetuksissa esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa ympäristölle.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 §:n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Luvassa on annettu määräykset jätehuollon järjestämisestä sekä pintavesipäästöjen ehkäisemisestä. Erityisesti suuri 1,7 km etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin huomioiden toiminnan ei ole katsottu tarvitsevan melu- tai pölytarkkailua.

Maa-aineslain mukaan lupaviranomainen voi asettaa maisemointi- ja lupamääräysten noudattamiseksi vakuuden. Lestijärven maa-aineslupaviranomainen on tasapuolisen kohtelun vuoksi vaatinut vakuutta kaikkiin maa-aineslupiin. Vakuuden taso on ollut noin 5000 €/ ha ottamisaluetta, mistä tässä tapauksessa tulee lupamääräyksissä vaadittu 20000 euroa. Vakuutta voidaan maisemoinnin etenemisen mukaisesti tai muusta erityisestä syystä hakemuksesta alentaa. Käytännössä luvanhaltija/maanomistaja on vakuuden riittävyydestä riippumatta vastuussa mm. maisemoinnin loppuunsaattamisesta.

ELY-keskuksen lausunnon liitteenä olleet yleisohjeet on otettu huomioon lupamääräyksissä 2 - 15

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Lupa myönnetään määräajaksi 15 vuodeksi. Lupa-ajan laskenta alkaa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Jos toiminta muuttuu oleellisesti suhteessa ympäristöriskeihin, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai niistä poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 4699 € ja ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu 1000 €. Käsittelymaksu yhteensä on 5699 €. Kyseessä on arvonlisäveroton myynti. Maksu perustuu Lestijärven kunnanvaltuuston 29 päivänä toukokuuta 2015 § 13 ja 14 hyväksymiin maa-aines- ja ympäristöviranomaisen taksoihin.

Vt. rakennustarkastaja

Lautakunta myöntää maa-aines- ja ympäristöluvan päätösluonnoksen mukaisena.

Tekninen lautakunta
Lupamääräyskohta 4 poistetaan tarpeettomana. Muutoin lautakunta hyväksyi päätösesityksen.