Lestijärven kunnan päätökset > Kunnanhallitus > Tiistai 18.02.2020 klo 09.00-11.25
32§ LAUSUNTOPYYNTÖ LESTIJÄRVEN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN LUOKITUS- JA RAJAUSEHDOTUKSISTA

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää Lestijärven kunnan lausuntoa kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutosehdotuksista.

Uuden lainsäädännön myötä kaikkia pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta ympäristöministeriön laatiman oppaan mukaan kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. Samalla tarkastellaan pohjavesialueilla esiintyviä pohjavesistä riippuvaisia ekosysteemejä.

Lain mukaan ELY-keskus luokittelee pohjavesialueet seuraavasti:

1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin.

2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu 1. kohdassa tarkoitettuun käyttöön, ja

E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Lestijärvellä luokiteltuja pohjavesialueita on ollut ennen luokitustarkistusta kuusi: Kasalankangas A ja B (I luokka), Latometsä (II luokka), Parannankangas A (I-luokka), Parannankangas B (II luokka) ja Syrinharju (I luokka).

Kasalankangas A ehdotetaan luokiteltavaksi luokkaan 1 ja nimeksi ehdotetaan Kasalankangas. Perusteluna luokitukselle on, että alueelta otetaan vettä yli 10 m3/vrk. Rajaustarkistuksia ei ehdoteta.

Kasalankangas B ehdotetaan luokiteltavaksi luokkaan 1 ja nimeksi ehdotetaan Palokangas. Perusteluna luokitukselle on, että alueelta otetaan vettä todennäköisesti yli 10 m3/vrk. Pohjavesialueen rajaa ehdote-taan laajennettavaksi Valkeisenjärven länsipuolella. Muodostumisalueen rajaan ehdotetaan teknistä korjausta siten, että muodostumisalueen raja yhtyy kunnostetun Tervasenjärven rantaviivaan.

Latometsä ehdotetaan luokiteltavaksi luokkaan 1E, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Perusteluna luokitusehdotukselle on, että alueelta tullaan lähitulevaisuudessa ottamaan pohjavettä enemmän kuin 10 m3/vrk ja että alueelta tunnistettu pohjavedestä riippuvainen maaekosysteemi on mer-kittävä ja suojeltu muun lainsäädännön perusteella. Muodostumisalueen rajaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että muodostumisalue laajenee lännessä vastaamaan maaperäkartan hiekkamaalajin ulottuvuutta. Muita rajausmuutoksia ei ehdoteta tehtäväksi.

Parannankangas A ja Parannankangas B pohjavesialueet ehdotetaan yhdistettäväksi. Yhdistettäväksi ehdotetuille pohjavesialueille ehdotetaan nimeksi Parannankangas ja luokaksi 1. Perusteluna yhdistämiselle on alueiden yhtenäinen hydrogeologinen kokonaisuus ja muodostumisalue. Pohjavesialueen rajausta ehdotetaan muutettavaksi siten, että pohjavesialue jatkuisi yhtenäisenä Latometsän pohjavesialueeseen saakka, jolloin Lestijärven keskusta rajattaisiin pohjavesialueen sisään. Perusteluna on harjun jatkuvuus yhteneväisenä keskustan alla. Latometsän ja Parannankankaan pohjavesialueiden välinen raja ehdotetaan piirrettäväksi myötäilemään Pappilanjoen keskilinjaa. Aikaisemmin puuttunut muodos-tumisalueen rajaus ehdotetaan piirrettäväksi Pikku-Kannuksen ottamon kohdalta pääosin Lestijärven ran-taviivaa myötäillen.

Syrinharju ehdotetaan luokiteltavaksi 1-luokkaan. Perusteluna on yli 10 m3/vrk vedenotto. Rajausmuutoksia ei ehdoteta.


Kunnanjohtaja

Kunnalla ei ole huomautettavaa pohjavesialueiden luokituksiin. Luokitukset on tehty vesiensuojeluasetuksen 2a luvun säädösten mukaisesti.

Parannankankaan A ja B alueet on esitetty yhdistettäviksi. Nämä alueet on aiemmin eroteltu, koska A johtaa vettä luoteeseen (kirkonkylän suuntaan) ja B kaakkoon (Yli-Lestin suuntaan). Nyt tämä eroavuus on esitetty näytettävän virtaussuuntaa osoittavilla nuolilla. Nykyinen jako on ollut kunnan näkökulmasta informatiivinen ja selkeä ja sen säilyttämistä tulisi vielä harkita. Esimerkiksi erilaisissa karttapalvelimissa pohjavesialueista näkyvät nykyään vain rajaukset ja jatkossa esimerkiksi onnettomuustilanteissa tärkeän virtaussuunnan nopea hahmottaminen maastossa vaikeutuisi. Jaolla ei ole merkitystä, mikäli viranomaiset huolehtivat, että virtaussuunnat saadaan näkymään myös karttapalvelimissa pohjavesialueiden rajausten yhteydessä.

Erityiskysymys kunnan kannalta on Parannankankaan luoteispäädyn lisääminen viralliseen pohjavesialueeseen. Aiemmassa luokituksessa tämä alue jätettiin merkitsemättä pohjavesialueeksi, koska alueella sijaitsee mm. seurakunnan hautausmaa ja koska tuolloin veden katsottiin tältä pienialaiselta kuntakeskuksen alueelta virtaavan Pappilanjokea kohden. On selvää, että tämäkin alue on pohjavesialuetta, mutta uusi tilanne aiheuttaa kuntalaisten keskuudessa perusteltua huolta kirkkomaan säilymisestä. Kunta esittää, että nykyinen rajaus on säilytettävä. Lisäksi esitämme, että alueella tehdään viranomaisten toimesta viipymättä pohjavesikorkeuden (virtaussuunnan) tarkemmat vaaitukset ja mahdollisesti luoteeseen suuntautuva valunta-alue merkittäisiin omaksi alueekseen tai asiasta lisättäisiin pohjavesikarttoihin tarpeelliset nuolimerkinnät.

Pohjaveden muodostumisalueen rajat (pohjavesialueen sisemmät rajat) on merkitty kartoille pääosin nykyisen mukaisesti. Poikkeamat nykyisestä, muun muassa Latometsän länsiosassa, perustuvat uudistettuun lainsäädäntöön (VSA 2a luku) ja geologisiin maaperäkarttoihin. Kunnalla ei ole tähän huomautettavaa aiemmin mainittu erityisalue pois lukien.

Pohjavesialueen ulkorajat eli niin sanotut suojavyöhykerajat sijaitsevat kunnan alueella käytännössä kuten aiemminkin. Rajat ovat kuitenkin edelleen suoraviivaisia eli mitä ilmeisimmin ilman maaperätutkimuksiin perustuvaa tietoa vedettyjä. Lain ja ympäristöministeriön laatiman oppaan mukaan ulkoraja tulisi merkitä ”hydrogeologisin perustein kohtaan, jossa pohjavesialue joko rajautuu kallioon tai pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset. Tällaisiksi kerrostumiksi katsotaan esimerkiksi yli 3 metriä paksut savi/silttikerrostumat. Näissä kerrostumissa vedenläpäisevyys (K-arvo) on pienempi kuin 10-8 m/s ja raekoko/maa-ainesrakeiden läpimitta D50 menetelmällä on keskimäärin pienempi kuin 0,002 mm.” Ulkorajojen tarkka määrittäminen vaatisi siis runsaasti tutkimusresursseja ja on ymmärrettävää, että pääosin joudutaan turvautumaan silmämääräiseen karttatarkasteluun, joka ei ole oikeudenmukainen. Kunnan maankäytön kannalta ulkorajojen sijaintiei saa rajoittaa tai vaikeuttaa kunnan kehittämistä ja rakentamista. Useimmiten pohjavesiviranomaiset käsittelevät lausunnoissaan ja päätöksissään yhtenäisesti koko pohjavesialuetta eikä vain muodostumisaluetta. On siksi toivottavaa, että seuraavaksi pohjavesialueiden tutkimuksissa suunnattaisiin resursseja ulkorajojen geologiseen määrittämiseen.
Lisäksi tulee huomioida kantatie 58:nja seututie 775:n kulkeminen pohjavesialueiden yli ja kriittisten paikkojen suojaamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Kunnanhallitus
Hyväksyttiin.



Liitteet
Pohjavesialuekartta