Päätösluonnos:

ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee uuden eläinsuojan ja lantaloiden rakentamista ja toiminnan olennaista laajentamista.

HAKIJA

LAITOS
Lupaa haetaan pihattonavetan rakentamiseen olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen ja uuden etälietesäiliön rakentamiseen nykyisen etälietesäiliön viereen. Hakija on suunnitellut myös uuden kuivalantalan rakentamista joko uuden pihaton yhteyteen tai etälietesäiliöiden viereen. Nykyinen lietelantamenetelmällä toimiva eläinsuoja ja sen lietelantasäiliö säilyvät käytössä ja lietelantalasta tulee yhteinen molemmille eläinsuojille. Uuteen pihattoon tulee tilat 71 lypsylehmälle ja 4 vasikalle. Eläimiä ei laidunneta. Laajennuksen myötä tilan nykyinen eläinmäärä kasvaa lannantuotollisina eläinyksikköinä mitaten 486:sta 1113:een (YSL 527/2014 liite 3).

Eläinsuojat sijoittuvat hakijan omistamalle Katajaniemi 421-401-299-9 tilan tilakeskukseen, jonka koordinaatit ovat 387890-7042040 EurefTM35FIN. Osoite on sama kuin hakijalla.

Etäsäiliöt sijoittuvat samalle tilalle koordinaattipisteeseen 387290-7040690.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Lupahakemus on tullut vireille 16.3.2020. Toiminta kuuluu eläinmäärän perusteella ympäristönsuojelulain 115 a §:n ja liitteen 4 ilmoituksenvaraisiin toimintoihin. Tilakeskus sijoittuu kuitenkin tärkeälle pohjavesialueelle, jolloin se tulee YSL 28 §:n mukaan käsitellä ympäristölupa-asiana. Toiminta on eläinyksikköjen perusteella laajenemassa n. 2,3 kertaiseksi eli kyseessä on huomattava muutos nykyiseen voimassa olevaan ympäristölupaan. Ympäristönsuojelulain 34 §:n perusteella lupa-asia kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi.

TOIMINTAA KOSKEVAT AIEMMAT LUVAT
Hakijan olemassa olevalla eläinsuojalla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen 12.12.2000 antama ympäristölupa YL0200. Lupa käsitti n. 490 lannantuotollista eläinyksikköä.

SIJOITUSPAIKAN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ
Alue on haja-asutusaluetta, jolla ei ole vahvistettua yksityiskohtaista rakennuskaavaa. Lestijärven vuonna 2000 vahvistetussa osayleiskaavassa alue on saanut merkinnän AT eli Kyläkeskusten alue maininnalla: ”Alue on tarkoitettu kylämäisen rakentamisen alueeksi, Alueelle saa rakentaa maatilojen talouskeskuksia sekä omakotitaloja.”

Tilakeskus sijoittuu Kinnulan-Lestijärven harjun koillisreunalle Tuikan kylään. Koko kylän perinteisenä elinkeinona on ollut maatalous ja tilakeskukset ovat sijoittuneet nauhamaisesti harjun reunalle ja tien varteen. Harjureunus on tyypillistä kuivaa mäntykangasmetsää. Tilakeskuksen ja sen taustalle sijoittuvan peltoalueen maaperä on pääosin hietaa, hiekkaa ja karkeaa moreenia (GTK, maaperäkartta, 1998)

Lähimmät kaksi naapureiden asuinkiinteistöä sijaitsevat tilakeskuksesta n. 100 etäisyydellä (hakijan sisarukset/vanhemmat omistavat), seuraava 250 m etäisyydellä ja muut lähialueen loma- ja asuinrakennukset yli 350 m etäisyydellä. Uusi lietesäiliö rakennettaisiin asumattomalle peltoviljelyalueelle Kinnula-Lestijärvi -harjun lounaispuolelle, missä etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on yli 500 m.

Pohjavesi
Eläinsuoja ja sen laajennus sekä osa pelloista sijaitsevat Parannankankaan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (10 421 02, luokka 1).

Tilakeskus, johon eläinsuojat sijoittuvat, sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella, noin 0...100 m muodostumisalueen rajan sisäpuolella ja noin 100...200 metriä pohjavesialueen ulkorajan sisäpuolella.

Hakijan hallinnassa hakemushetkellä on peltoa 54 ha. Näistä noin 4 ha sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja 10 ha muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välivyöhykkeessä. Pohjavesialueelle sijoittuu peltopinta-alasta siten 26 %. Haettavalle eläinmäärälle tarvitaan lannanlevitykseen käytettävää peltoalaa 78 ha eli lisätarve on 24 ha. Mikäli laajennusalueet sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella, laskee pohjavesialuepeltojen osuus 18 %:iin.

HAKEMUSHETKEN TILANNE:
Peltopinta-ala	ha	% kokonaisalasta
Kokonaisala	54
Pohjaveden muodostumisalueella	4	7,5
Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä	10	18,7
Pv alueella yhteensä	14	26,1
JOS TARVITTAVA LISÄPINTA-ALA SAADAAN PV ALUEEN ULKOPUOLELTA:
Peltopinta-ala	ha	% kokonaisalasta
Kokonaisala	78
Pohjaveden muodostumisalueella	4	5,1
Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä	10	12,9
Pv alueella yhteensä	14	18,0

Hakijan naapuriasutus Tuikan kylällä on liittynyt Yli-Lestin vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Lähin yleinen vedenottamo (Paranta, Lestijärven kunnan vesilaitos) sijaitsee 2,3 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta ja n. 1,45 km:n etäisyydellä hakijan lähimmästä peltolohkosta.

Hakija ottaa talousveden kahdesta kaivosta, joista toinen sijaitsee tilakeskuksessa ja toinen pellolla Vanha-Tuikka Rno 15:52 tilalla. Kaivoista on otettu huhtikuussa 2020 vesinäytteet, joiden mukaan niiden veden laatu täyttää talousveden vaatimukset.

Pintavedet
Tilakeskus sijaitsee n. 270 m etäisyydellä Lestijärven rannasta, tilakeskuksesta ei ole suoraa ojitusta järven suuntaan. Etälantalat sijaitsevat Lestijärveen laskevan Lehtosenjoen valuma-alueella. Säiliöiden alueella on tavanomainen peltojen kuivatusojitus jokeen. Säiliöiden etäisyys lähimmästä ojasta on pienimmillään 15 m ja ojamatkaa Lehtosenjokeen on 580 m. Säiliöiden alueella ei ole tulvavaaraa.

TOIMINNAN KUVAUS
Tilalla harjoitetaan lypsykarjataloutta. Tällä hetkellä eläinsuojassa on hakemuksen mukaan tilat 33 lypsylehmälle, 11 hieholle (12-24 kk), 6 lihanaudalle (12-24 kk), 7 lehmävasikalle (6-12 kk), 10 lehmävasikalle (alle 6 kk), 1 sonnivasikalle (6-12 kk) ja 4 sonnivasikalle (alle 6 kk). Aiotulla laajennuksella eläinsuojissa tulee olemaan yhteensä 86 lypsylehmää, 20

hiehoa (12-24 kk), 9 lehmävasikkaa (6-12 kk) ja 43 vasikkaa (alle 6 kk). Uudessa navetassa on tilat 71 lypsylehmälle ja 4 vasikalle (alle 6 kk). Vanhassa navetassa on tilat 15 ummessa olevalle lehmälle, 20 hieholle (12-24 kk), 9 lehmävasikalle (6-12 kk) ja 39 vasikalle (alle 6 kk). Eläimiä ei laidunneta.

Tuorerehua tehdään esikuivattuna nyt n. 650 t/a torniin ja laajennuksen jälkeen lisäksi n. 700 t/a salvosiiloihin, jotka sijaitsevat nykyisen eläinsuojarakennuksen sisällä. Laajennuksen jälkeen Mahdollisesti alkuvaiheessa tuorerehua varastoidaan myös paaleissa pohjavesialueen ulkopuolella. Puristenesteet tornista ja salvosiiloista johdetaan lietesäiliöön.

Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi
Lanta käsitellään lähes täysin lietelantamenetelmällä. Tilakeskuksen nykyinen ja molempien eläinsuojien käyttöön jäävän lietesäiliön tilavuus on 1000 m3. Säiliö on katettu. Olemassa oleva etälantala on tilavuudeltaan 750 m3 ja tämän viereen rakennettavaksi suunnitellun säiliön tilavuus 2410 m3. Etäsäiliöt ovat kattamattomia ja kuorettuvia. Nykyinen säiliötilavuus lietekuiluineen on 2150 m3, uuden säiliön myötä kokonaistilavuus on 4560 m3.

Uuteen pihattoon tulee kuivikepohjalliset karsinat 20 vasikalle, jotka tuottavat laskennallisesti 112 m3 kuivalantaa.

Eläinsuojan WC vesiä syntyy 6 m3/a, ne johdetaan 3 m3 umpisäiliöön ja tyhjennytetään kunnan viemäriverkkoon.

Varastotilojen riittävyys
Nykyinen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti 1118 m3/a lietelantaa. Lisäksi varastoidaan noin 150 m3/a maitohuone- ja pesuvesiä, 34 m3 esikuivatun tuorerehun nestettä, lisäksi kattamattoman etälietesäiliön sadevesivaraus on 68 m3/d. Tilavuustarve on siten yhteensä 1370 m3 eli nykyinen säiliötilavuus 2150 m3 on laskennallisesti nykytarpeeseen riittävä.

Haetun laajennuksen myötä lietelantaa ja muita nesteitä kertyy varastoihin laskennallisesti 3003 m3 suunnitellun varastotilavuuden ollessa 4560 m3 (laskentataulukko alla). Kuivalantaa syntyisi laskennallisesti 112 m3 ja uuden kuivalantalan kooksi on suunniteltu 400 m3. Suunniteltu varastotilavuus on laskennallisesti riittävä 12 kk varastointiin.

LANTAVARASTOJEN RIITTÄVYYS
	liete		kuivike
Syntyvä m3	lanta		lanta	muuta
Kuivikelanta, vasikat			112
Lietelanta, muut naudat	2510
Eläinsuojan pesuvedet	50			arvio
Maitohuonejätev	100			arvio
Sadevedet	310			1031m2 *0,3m
Puristeneste	33			esikuivatun rehun valumaneste/650 t
Yhteensä	3003		112
Varastot m3
uusi kuivalantala			400
Tilakesk nyk lietesäiliö	1400			huomioitu lietekuilut
Nykyinen etäsäiliö	750
Uusi etäsäiliö	2410
Yhteensä	4560		400
Erotus	1557		288

Peltopinta-alan riittävyys syntyvälle lantamäärälle
Lanta on tarkoitus käyttää kokonaisuudessaan peltolannoitteena. Tilan nykyinen peltoala on 53,54 ha, josta omaa 48,67 ha ja vuokrattua 4,87 ha. Pelloista 14 ha on pohjavesialueella. Nykyisellä eläinmäärällä lannanlevitykseen tarvittava vähimmäispinta-ala on 34 ha (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Nykyinen lanta voitaisiin hyödyntää pohjavesialueen ulkopuolella.

Lupahakemuksen mukaisen eläinmäärän lannalle tulee olla levityspinta-alaa vähintään 77,76 ha eli laajennuksen myötä lisäpinta-alaa tarvitaan vähintään 24,22 ha ja mahdollinen lietelannan käyttörajoitus pohjavesialueella huomioituna 38,22 ha. Hakijan mukaan peltopinta-alaa on tarkoitus kasvattaa eläinmäärän suhteessa joko hankkimalla vapautuvia peltolohkoja tai raivaamalla.

Öljyt ja jätehuolto
Tilalla on moottoripolttoöljylle yksi 5000 litran 2-vaippasäiliö (uusi, ostettu 2019). Säiliö sijaitsee betonialustalla konehallin päädyssä. Voiteluöljyjä ja muita öljytuotteita säilytetään enintään 100 litraa kerrallaan betonilattialla konehallissa.

Tilalla syntyy/varastoidaan vuosittain jätteitä seuraavasti (toimitusosoite): Eläinten raadot 1 t/a (Honkajoki Oy), polttokelpoinen sekajäte 500 kg (Millespakka), muovit 1 t (Fortum/Millespakka/erilliskeräily), jäteöljyt 100 l (Millespakka/ Ekokem Oy), pilaantunut rehu 2 t (lantalaan ja lannoitteeksi), akkuja 1 kpl/a (hyötyjäteasema), loisteputkia 10 kpl/a (hyötyjäteasema).

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Lestijärven kunnan nettisivuilla 6.4. – 5.5.2020. Kuulutus on lähetetty 30.3.2020 kirjeitse tiedoksi enintään 400 metrin etäisyydelle tilakeskuksesta tai etälantaloista sijoittuvien kiinteistöjen omistajille (yhteensä 12 kiinteistöä). Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet ladattavissa Lestijärven kunnan nettisivuilta (koronarajoitukset fyysiseen selailuun!).

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselta.

Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta tehtiin kuulemisaikana yksi muistutus. Lestijokiseudun ympäristöyhdistys ry esitti muistutuksessaan 4.5.2020:
”Lietelannan levittäminen pohjavesialueella sijaitseville pelloille tulee luvassa ehdottomasti kieltää, ellei maaperäselvityksiä tehdä.
Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannalle tulee olla levityskelpoista peltoa 78 ha ja tilalla on hakemushetkellä käytettävissä 54 ha. Hakija on ilmoittanut, että peltopinta-alaa on tarkoitus kasvattaa eläinmäärän suhteessa. Hakemuksessa ei ole esitettynä riittävää peltopinta-alaa haettavalle eläinmäärälle. Ympäristöyhdistys edellyttää, että ennen lupapäätöksen käsittelyä hakijan tulee täydentää lupahakemusta. Hakijan on esitettävä dokumentti haettavalle eläinmäärälle riittävistä peltoaloista tai muutoin hyväksyttävä suunnitelma lietelannan käsittelystä. Hakijan tulee esittää hakemuksessaan kartoilla ne alat, joihin lannan voi levittää. Ellei hänellä ole omia tai vuokramaita, pitää olla riittävälle alalle lannanluovutussopimuksia.
Muutoinkin hankkeen lupakäsittelyssä ja sen toteutuksessa tulee noudattaa tarkasti voimassa olevia ohjeita ja määräyksiä.”

Lausunnot
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan 41751, 5.5.2020:
”Parannankankaan pohjavesialueella on kolme vedenottamoa, joista vettä otetaan Lestijärven kunnan, Tikan vesiyhtymän sekä virvoitusjuomatehtaan käyttöön. Alueella voi olla myös yksityiskaivoja, joista terveysvalvonnalla ei ole tietoa —kuten on hakijan omassa käytössä olevat kaksi talousvesikaivoa. Lähimmät vedenottamot sijaitsevat 2 - 2,3km etäisyydellä talouskeskuksesta, lähimmät hakemuksessa osoitetut pellot ovat talouskeskusta lähempänä vedenottamoa. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ja pilaamisen seuraukset alueella voivat olla kohtalokkaita. Tämän vuoksi terveysvalvonnan näkemys on pitkälti sama, mitä ELY-keskus on esittänyt edellisen ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä: luokitelluille pohjavesialueille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, säilörehunesteitä, kasvinsuojeluaineita tai muutakaan pohjaveden laadulle riskejä aiheuttavaa. Kuivalannan levitys varsinaisenmuodostumisalueen ulkopuolelle nk välialueelle hyvin suunnitellusti (ajoitus, viljelykasvivalinta, levitystapa jne.) voi olla mahdollista. Nämä linjaukset pohjaveden suojelemiseksi on esitetty myös PSV-Maa ja Vesi Oy:n alueelle tekemässä pohjavesialuesuunnitelmassa 2002. Koska kuivalannan katsotaan olevan vähempiriskistä peltolannoituksesta aiheutuvien huuhtoutumien kannalta, on suositeltavaa, että eläinsuojien lantajärjestelmien valintaa tarkasteltaisiin kuivalannan osuuden kasvattamiseksi ja vastaavasti lietelannan levitystarpeen vähentämiseksi.
Voimassa olevassa ympäristöluvassa (2000) on sallittu lietelannan levitys pohjavesialueelle. Vaikutusten tarkkailulle ei ole asetettu suoria velvoitteita. Hakija on teettänyt oman talouskeskuksensa sekä loma-asunnon kaivovesistä yksittäiset tutkimukset vuosina 2000 ja 2020. Mikäli muita tuloksia on, niistä terveysvalvonnalla ei ole tietoa.
Näytemäärä on vähäinen, mutta tulokset viittaavat siihen, että lannoituksella on ollut vaikutusta pohjaveteen, mikä näkyy nitraatin lisääntymisenä kaivojen vedessä.
Ensisijaisesti eläinsuojan rakentamisessa tulee tarkastella mahdollisuutta sijoittaa navetta pohjavesialueen ulkopuolelle -mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee rakenteet tehdä vesitiiviinä siten, että päästöt pohjaveteen estetään.
Mikäli eläinsuoja, lantasäiliöt, laidunnus ja/tai lannan levitys pohjavesialueelle sallitaan, tulee esittää riittävä tarkkailu toiminnan vaikutuksista pohjaveteen ottamalla seurantanäytteitä pohjaveden virtaussuunnassa toimintojen alapuolelta. Jos toiminnasta havaitaan olevan haitallisia ja vedenottamoita vaarantavia vaikutuksia, tulee luvassa määritellä toimintatavat pohjaveden pilaantumisen estämiseksi.”

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus toteaa lausunnossaan Dnro EPOELY/676/2020, 18.5.2020:
”Eläinsuojien ja lantavarastojen sijainti
….Nykyinen navetta ja lietesäiliö sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella ja rakennettava pihattonavetta esitetään myös sijoitettavaksi muodostumisalueelle. Maaperäkartan mukaan eläinsuojan sijaintipaikan maalaji on hiekka. Vuonna 2002 tehdyn suojelusuunnitelman mukaan pohjavesialueella sijaitsevat eläinsuojat eivät saisi merkittävästi laajentaa. Suojelusuunnitelmassa on ko. tilalla arvioitu olevan päästöriskin suhteen suuri riski, mutta sijaintiriskin suhteen vähäinen riski, koska tila sijaitsee muodostumisalueen reunalla eikä se sijaitse vedenottamoiden vaikutusalueella. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan eläinsuojan laajentaminen voisi olla mahdollista, mikäli rakenteelliset suojaukset ovat riittävät. Nykyinen ja uusi etälietesäiliö sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Uuden kuivalantalan sijoituspaikka ei käy ilmi hakemuspiirustuksista. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan uusi kuivalantala tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle…

Pohjavesisuojaustoimenpiteet
ELY-keskus katsoo, että pohjavesialueelle sijoittuvissa rakennuksissa tulee olla vesitiiviit pohjarakenteet ja kalvorakenne. Uuden pihattonavetanleikkauspiirroksessa ei ole esitetty alapohjaan vesitiivistä kalvoa. ELY-keskus katsoo, että kalvon tulee olla vähintään 0,5 mm HDPE tai vastaava. Saumojen hitsausten ja läpivientien tiiviys tulee varmistaa. Hakemuksesta ei käy ilmi, kuinka tilan piha-alueen hulevedet kerätään ja johdetaan alueella. ELY-keskus katsoo, että piha-alue tulee pinnoittaa ja muotoilla niin, että hulevedet voidaan johtaa hallitusti pohjavesialueen ulkopuolelle. Lietteen kuormaus tulee tapahtua vesitiiviillä alustalla. Myös polttonesteet tulee varastoida siten, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Tarvittaessa betonilaattasuojausta on tehostettava suoja-altailla.

Pohjaveden tarkkailu
Voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole edellytetty pohjavesitarkkailua. Kahden rengaskaivon vesilaadun analyysitulokset on toimitettu ELY-keskukselle sähköpostitse 4.5.2020. Katajaniementien kaivossa (maatila-asunto) 1.4.2020 otetussa näytteessä ammonium on ollut alle määritysrajan (0,006 mg/l) ja nitraatti 1,6 mg/l ja bakteereja ei ole todettu. Tuikantien kaivossa (loma-asunto) 1.4.2020 otetussa näytteessä ammonium on ollut alle määritysrajan (0,006 mg/l) ja nitraatti 4,1 mg/l, bakteereja ei ole todettu. Tulosten perusteella nitraatti on molemmissa kaivoissa ollut jonkin verran koholla hiekka- ja soramaalajien pohjaveden taustapitoisuudesta (ilman ihmistoimintojen vaikutusta). Ravinnekuormitusta siis näkyy jonkin verran kaivojen vedessä, mutta talousveden kemialliset laatuvaatimukset ja laatusuositukset (401/2001, liite 1 ja 2) ja pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormit (1040/2006, liite 7) eivät ylity.
Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailemiseksi ja pohjaveden virtaussuuntien varmistamiseksi tulisi asentaa pohjaveden havaintoputket (2-3 kpl), joista pohjaveden pinnankorkeuden mittaukset tulisi tehdä aluksi 4 kertaa vuodessa. Mittaustulosten perustella voidaan tehdä esitys tarkkailun jatkamisesta. Pohjaveden laadun tarkkailua tulisi jatkaa vuosittain loppukesästä (elo-syyskuu) sekä maatilan kaivosta että loma-asunnon kaivosta, jotta pohjaveden laadun trendeistä saataisiin lisää tietoa. Tarkkailuputkien sijoittelusta tulee pyytää ELY-keskuksen pohjavesiryhmän kannanotto ja tarkkailutulokset tulee toimittaa ELY-keskukselle.

Lannanlevityspellot
Lannanlevityspeltoa on käytössä tällä hetkellä ELY-keskuksen laskelmien mukaan 52 ha, josta pohjavesialueen reunavyöhykkeellä on n. 10 ha ja muodostumisalueella n. 4 ha. Nykyiselle eläinmäärälle tarvittava lannanlevityspeltoala on n. 34 ha. Laajennuksen jälkeen lannan levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa tulee olla vähintään 78 ha.
Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Peltolohkojen pohjavesialueella sijaitseville osille ei tule käyttää lietelantaa tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden muodostumisalueelle, eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille (YSL 17 §). Kuivalantaa voidaan levittää tässä tapauksessa reunavyöhykkeellä olevalle 10 ha alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja se mullataan välittömästi ja lannoittamisessa huomioidaan kasvilajin tarvitsema ravinnemäärä.
ELY-keskus katsoo, että hakijan tulee ensisijaisesti täydentää hakemustaan lannanlevityspeltojen osalta niin, että lannanlevitykseen olisi käytettävissä riittävä peltoala pohjavesialue ja yllä mainitut rajoitteet huomioiden. Lantaa voidaan myös käsitellä esimerkiksi separoimalla, jolloin kuivajaetta voitaisiin hyödyntää pohjavesialueen reunavyöhykkeellä. Lantaa voitaisiin toimittaa myös muualle käsiteltäväksi. Toissijaisesti riittävä peltoala tai lannan käsittely/hyödyntämismenetelmä, olisi esitettävä valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen uuden eläinsuojan toiminnan aloittamista.
Muilta osin ELY-keskus toteaa, että eläinsuojan laajennus voidaan yllä mainituilla suojaustoimenpiteillä ja toiminnan tarkkailulla sijoittaa ehdotettuun paikkaan ja luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa.”

Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijaa kuultiin 20.5.2020 sähköpostitse annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija antoi vastineen 23.5.2020, jossa todetaan:
”Tilan pelloista n.10 ha sijaitsee pohjavesialueen reunavyöhykkeellä ja n. 4,4 pohjavedenmuodostumisalueella. Mikäli lietelannan levitys kielletään kokonaan pohjavesialueella, menettää tila käytännössä n.19 ha peltoalaa Iietteenlevityksestä. Peltolohkot, jotka sijaitsevat osittain pohjavesialueella pirstaloituvat niin, että vain pienelle osalle kustakin peltolohkosta on enää luvallista levittää lantaa. Käytännössä niin pienille aloille on työteknisesti vaikeaa levittää lietelantaa.
Voimassa oleva ympäristölupa, joka on myönnetty 12.12.2000 diaarinumero YL0200, onmahdollistanut Iietteen levityksen myös pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille. Lietteenlevityksen ehtona on ollut erityinen huolellisuus ja levitys on ollut sallittua ainoastaan keväällä sulaan maahan ja kesällä nurmikasvustoon.
Tilan alueella olevista kaivoista on otettu vesinäytteet huhtikuussa 2020. Näytteissä ei ole havaittavissa pohjaveden pilaantumista vaan kaivojen veden laatu on hyvä ja täyttää talousveden vaatimukset. Kaivot sijaitsevat peltojen välittömässä läheisyydessä, toinen talouskeskuksessa ja toinen Vanha-Tuikka Rno 15-52 pellolla. Mikäli Iietelanta olisi aiheuttanut pohjaveden pilaantumista, olisi se näkynyt kaivovedestä otetuissa näytteissä.
Tilan pelloista n. 36 % sijaitsee pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Mikäli Iietteen levitys kielletään pohjavesialueella, vaikeuttaa tämä huomattavasti toimintaa ja tilan koko tulevaisuus vaarantuu. Esitän, että Iietteen levitys olisi jatkossakin sallittua myös pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille seuraavin ehdoin:

• Levitys toteutetaan siten, että vuosittain Ievitettävät ravinnemäärät ovat korkeintaan 80 % siitä, mitä valtioneuyoston asetus 1250/2014 määrittää suurimmaksi sallituksi ravinnemääräksi.
• Levitys rajataan ainoastaan kasvukaudella tapahtuvaksi sijoittamalla tai liete mullataan 4 h kuluessa levityksestä

Näillä toimenpiteillä varmistetaan se, että kasvit hyödyntävät niille annetut ravinteet ja riski ravinteiden huuhtoutumisesta pohjaveteen vähenee.Ehdotan, että pohjaveden laatua tarkkailtaisiin vuosittain talousvesikaivoista tai tarkistuspisteistä otettavin näyttein. Mikäli näytteissä ilmenee merkkejä ravinteiden kulkeutumisesta pohjaveteen, vähennetään lannoitusmääriä entisestään.
ELY esitti Iausunnossaan, että kuivalantala olisi sijoitettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Tämätarkoittaisi Iantalan sijoittamista noin 2km päähän tilakeskuksesta sillä Lestijärven ranta-alueelle sitä eivoida sijoittaa vesiensuojelun takia. Kuivalanta olisi tarkoitus ensisijaisesti käyttää pohjavesialueellasijaitseville peltolohkoille, jolloin lannan siirtäminen ensin navetasta varastoon noin 2km päähän jasieltä takaisin pelloille aiheuttaisi merkittävän määrän tarpeetonta työtä ja kustannuksia.Esitän, että kuivalantavarastolle asetetaan rakenteelliset vaatimukset, joilla estetään pohjavedenpilaantumisen mahdollisuus. Tällaisia vaatimuksia voisivat olla:

• Varastointitilan kattaminen kiinteällä kattorakenteella sadevesien pääsyn estämiseksi Iantavarastoon.
• Kynnys Iantalan ovella estämään nesteen valuminen varastosta ulos sekä estämään sadeveden valumista Iantalan sisälle.
• Vesitiivis pohjarakenne varsinaisen varastotilan lisäksi myös lastausalueella.
• Ympäröivän maan muotoilu sadevesien ohjaamiseksi pois Iantalan ovelta.

Lannanlevitysalaa pyritään myös lisäämään ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelta, ostamalla taivuokraamalla lisää viljelyalaa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä lannanlevitykseen soveltuvaa alaa siten, että viljelyalaa olisi enemmän kuin lain asettama minimi, jolloin ravinnemäärä hehtaaria kohden luonnollisestikin pienenee entisestään. Pihaton rakentamisen yhteydessä myös separointilaitteiston hankkiminen on mahdollista. Tällöin pystyttäisiin entistäkin tarkemmin hyödyntämään lannan eri ravinteet kasvien tarpeen ja maaperässä jo ennestään olevien ravinteiden mukaan.

Tilakeskuksen piha-alueilla ei käsitellä aineita tai materiaaleja, jotka aiheuttaisivat riskin pohjavedelle.Tällöin hulevedet ovat tavanomaista sadevettä, joka tässä tapauksessa muodostuu rakennuksienkatoilta ja piha-alueelta hulevedeksi. Lannan levityskalusto varmistaa sen, ettei kuormauksestamuodostu riskiä. Liete kuormataan tiivispohjaisella alustalla ja käytössä oleva kalusto on ns. suljettujärjestelmä. Lietevaunu täytetään alakautta ja mikäli täytössä tapahtuu ylitäyttöä palauttaaylivuotoletku ylimääräisen lietteen taikaisin säiliään. Tämä voitaisiin kirjata ympäristölupaan ehtona,että on käytettävä vastaavaa järjestelmää tai muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tämä ehtovarmistaa sen, ettei kuormaamisesta muodostuisi riskiä pohjavedelle. Polttoaine säilytetäänkaksivaippaisessa tilasäiliössä. Mikäli nähdään välttämättömäksi, voidaan polttonestesäiliä sijoittaatämän lisäksi altaaseen, mutta kaksoisvaipparakenne itsessään on jo riskitön rakenne. Koneidenhuolto ym. työt tehdään konehallissa, jossa on betonilattia. Voiteluaineita yms. ei siis voi päätyämaaperään.

Lopuksi haluan vielä korostaa sitä tosiasiaa, että Iietteenlevityksen kieltäminen aiheuttaisi merkittäväähaittaa tilan toiminnalle ja muodostaisi siten merkittävän riskin tilan tulevaisuudelle ja toiminnanjatkamiselle. Vesinäytteet osoittavat, että tähän asti toteutettu Iietteenlevitys pelloille ei ole pilannutpohjavesiä. Mikäli Ievitysmääriä entisestään pienennetään, vähenee myös pohjavesienpilaantumisriski entisestään. Emmehän mekään halua pilata omaa juomavettämme.

Tarkastus
Hakijan tilalla pidettiin tarkastus 26.5.2020.

TEKNISEN LAUTAKUNNAN RATKAISU
Lestijärven kunnan tekninen lautakunta myöntää Jukka Tuikalle ympäristöluvan nautakarjataloudelle ja sen laajentamiselle sekä etälantaloille Lestijärven kunnan Tuikan kylässä Katajaniemi 421-401-299-9 tilalla jäljempänä luetelluin lupamääräyksin.
Kyseessä on ympäristönsuojelulain 29 §:n mukainen toiminnan olennainen muuttaminen.Lupa kattaa eläinsuojiin sijoitettavan nautamäärän, joka vastaa enintään 1113 lannantuotollista eläinyksikköä. Yksiköt lasketaan ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 3 mukaisesti.

LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Sijoittaminen
Uusi eläinsuoja voidaan sijoittaa nykyisen eläinsuojan yhteyteen siten, että molempien eläinsuojien lanta johdetaan tilakeskuksen nykyiseen 1000 m3:n lietelantavarastoon.

Uusien lantavarastojen rakentaminen tai nykyisten lantavarastojen laajentaminen pohjavesialueelle ei ole sallittua. Uudet etälantalat tulee ensisijaisesti sijoittaa nykyisen koordinaattipisteessä noin 387290-7040690 EurefTm35Fin olevan etälietesäiliön yhteyteen. Mikäli etälantalan sijoitus muualle pohjavesialueen ulkopuolelle tulee tarpeelliseksi, tulee siitä tehdä ilmoitus kunnan ympäristölupaviranomaiselle 30 vrk ennen aiottua rakentamista.

2. Rakenteiden yleisvaatimukset
Kaikkien rakenteiden tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten MMM-RMO-C4 vaatimukset, muun muassa:
• Kuivalantalan tulee olla varustettu kolmella vähintään 1 m korkuisella seinämällä. Lantalassa tulee lisäksi olla neljännellä reunalla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen jatkeena tiivispohjainen kuormauslaatta.
• Lietesäiliöiden ja muut lastausalueet tulee rakentaa riittävän suurelta osin tiiviiksi, esim. betonista tai asfaltista.
• Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m:n korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna.
• Eläinten rakennuksesta laitumelle johtavan kulkutien tulee olla kovapohjainen ja puhdistettavissa.
• Kaikki rakenteet tulee perustaa huolellisesti ja niiden rakentajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys.

Toiminnanharjoittajan tulee korjata viivytyksettä sellaiset lannan varastointitilojen tai muiden rakenteiden puutteet tai vauriot, jotka voisivat aiheuttaa pilaantumisriskin ympäristölle.

3. Rakenteiden lisävaatimukset pohjavesialueella
Uuden eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut sekä pumppu- tai pudotuskaivot tulee rakentaa vesitiiviistä, säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) siten, että lannan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin on estetty.

Vesitiiviiden betonisten rakenteiden alapuolelle on asennettava koko pohjan rakennusalalta yhtenäinen saumoiltaan tiivis ja rakenteet kestävä vähintään 0,5 mm HDPE -kalvo tai vastaavat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvo tulee tehdä reunoilta purkupistettä kohden viettäväksi vähimmäiskaltevuudella 1:100 ja saumat tulee limittää vähintään metrin matkalta päällekkäin. Mikäli kaltevuus on vähäisempi, kalvon saumat tulee hitsata kiinni. Kalvon päälle kertyvä neste tulee ohjata purkupisteestä putkella perustusten ulkopuolelle tiiviiseen tarkkailukaivoon, joka voidaan tarvittaessa tyhjentää. Ulkopuolisen valvojan tulee osana rakennusvalvontaa tarkastaa suojausasennusten asianmukaisuus ennen niiden peittoa. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on toimitettava viipymättä tiedoksi kunnan ympäristölupaviranomaiselle.

Uuden eläinsuojan rakennuslupahakemuksen tulee sisältää yllä mainittujen rakenteiden rakennepiirustukset. Mikäli kalvoratkaisun tilalle halutaan muu pohjaveden suojausta varmistava rakenne, sille tulee saada Ely-keskuksen pohjavesiviranomaisen ennakkohyväksyntä. Piirustuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota läpivientien ja saumojen sekä lannankäsittelyrakenteiden liitoskohtien ja saumojen tiiveyteen.

Yllä mainittuja rakennemääräyksiä tulee noudattaa soveltuvin osin myös pohjavesialueella olemassa olevien eläinsuojarakenteiden korjauksissa ja muutostöissä.

Piha- ja kattorakenteiden osalta tulee huolehtia, että sulamis- ja sadevesikertymät ohjataan poispäin lannankäsittely- ja eläinsuojarakenteista.

4. Lannan ja jätevesien varastointi
Käytettävissä olevien lantavarastojen tilavuuden tulee kattaa toiminnan kulloisenkin nautamäärän laskennallisen 12 kuukauden varastointitarpeen. Tarve lasketaan asetuksen 1250/2014 liitteen 1 mukaisesti. Luvan sallimalla nautamäärällä vähimmäisvarastotilavuuden tulee olla pesu-, sade- ja puristenesteet huomioiden lietelannalle vähintään 3003 m3 ja kuivalannalle 112 m3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja pumppukaivojen tilavuudet.

Tuorerehusiilojen ja -aumojen puristenesteet tulee kerätä umpisäiliöön tai johtaa lietesäiliöön ja hyödyntää peltolannoitteena.

Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja niiden kunto tulee tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vauriot tulee korjata välittömästi.

Tilakeskus sijoittuu Lestijärven kunnan viemärilaitoksen toiminta-alueelle ja eläinsuojien WC-vedet tulee johtaa muiden asumisjätevesien tapaan viemäriin.

5. Lannan hyödyntäminen
Pidettävän lannantuotollisen eläinyksikkömäärän ja levityskelpoisen peltopinta-alan suhde ei saa ylittää lukemaa 14,44 eli esimerkiksi 50 hehtaaria kohden voidaan pitää enintään 722 lannantuotollista eläinyksikköä. Eläinyksikkömäärä lasketaan VNa 138/2019 liitteen 2 perusteella. Luvan sallimalla 1113 eläinyksikkömäärällä lannan levitykseen tulee olla käytettävissä peltoa vähintään 77,06 ha hehtaaria. Pinta-alavaatimusta voidaan korvata toimittamalla lantaa laitokselle, jolla on sen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Lantaa voidaan myös luovuttaa kirjallisella sopimuksella toiselle viljelijälle. Tässä luvassa määritellyt lannan käyttörajoitteet koskevat myös luovutettavaa lantaa ja ne tulee kirjata luovutussopimukseen. Uudet lannan toimitus- ja luovutussopimukset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristölupavalvontaviranomaiselle.

Pohjaveden muodostumisalueella oleville peltolohkoille tai näiden osille ei saa levittää orgaanisia lannoitteita kuten karjan lantaa.

Pohjaveden muodostumisalueen ja ulkorajan väliselle vyöhykkeelle ei saa levittää nestemäisiä orgaanisia lannoitteita kuten lietelantaa tai virtsaa. Sen sijaan kuivalannan, lietelannan separoinnin kuivajakeen, viherlannoitteiden ja vastaavien orgaanisten lannoitteiden käyttö välivyöhykkeellä on sallittua. Välivyöhykkeen lannoitusrajoituksia voidaan lieventää Ely-keskuksen (pohjavesiviranomaisen) erillisen lausunnon perusteella tehtävällä päätöksellä, mikäli maaperätutkimuksin osoitetaan alueelta löytyvän vähintään 3 m vahva pohjavettä suojaava tiiviin maalajin kerros.

Lannan levityksessä tulee noudattaa asetusta 1250/2014 (ns. nitraattiasetus), missä säädetään mm. levitysajoista ja -määristä sekä erilaisista lannoittamatta jätettävistä suojavyöhykkeistä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös käyttämiensä urakoitsijoiden suorittamasta lannan levityksestä tämän luvan ja lainsäädännön mukaisesti.

Lannan ajo ei saa aiheuttaa yleisten teiden likaantumista lannalla tai kohtuutonta haittaa naapureille. Tämä edellyttää mm. lannan kuljetuskaluston, kuormausalueen ja kuormauskäytännön asianmukaisuutta.

Uusien peltolohkojen raivauksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle vähintään 60 vuorokautta etukäteen. Ilmoituksessa on esitettävä muun muassa tiedot perattavista ja kaivettavista uomista ja niiden sijainnista sekä suunnitelluista toimista ja rakenteista ympäristön suojelemiseksi.

6. Laidunnus pohjavesialueella
Eläinten laidunnus on sallittua myös pohjavesialuepelloilla, mutta kyseisten laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä eli eläinmäärä ja laidunnusaika tulee suhteuttaa laitumen kestoon. Mahdollinen lisäruokinta ja juottopisteet tulee järjestää pohjavesialueen ulkopuolelle.

7. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi, käsittely ja käyttö
Polttoainesäiliöiden tulee olla tarkoitukseen tyyppihyväksyttyjä, varustettuja laponestolaitteella ja lukituksella ja betonilaatan päälle asennettuja. Säiliön tulee olla joko kaksoisvaippainen tai vaihtoehtoisesti suoja-altaalla varustettu ja sadevesikatteen alle sijoitettu. Suoja-altaan tulee vastata tilavuudeltaan säiliön tilavuutta.

Ongelmajätteiden, öljytuotteiden ja kemikaalien varastoinnissa käytettävien astioiden tulee olla tiiviitä ja sisältää tuotteen tunnistus- ja varoitusmerkinnät ja astioiden säilytyksen tulee tapahtua sisätiloissa tiiviillä ja viemäröimättömällä alustalla. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta tulee tilassa olla aina saatavilla tarkoitukseen sopivia imeytysmateriaaleja sekä vahingon alkutorjuntaan soveltuvaa välineistöä.

Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi tai käsitellä muutoin kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla.

Pilaantunut rehu tulee varastoida ja käsitellä kuivalannan tapaan peltolannoitteena. Rehun sijoitus muutoin maastoon on kiellettyä. Rehua voidaan myös luovuttaa laitokselle (esim biokaasulaitokselle), jolla on sen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa.

Jätteiden käsittelyssä ja niiden lajittelussa tulee noudattaa alueen jätehuollon voimassa olevia määräyksiä (www.millespakka.fi).

Pohjavesialuekäyttöön sopimattomien kasvinsuojeluaineiden käyttö pohjavesialuepelloilla on kiellettyä. Soveltuvuus tulee selvittää myyntipakkauksesta tai esimerkiksi TUKES:in tietopalvelusta https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/ymparistorajoitukset-ja-suositukset/pohjavesirajoitus

8. Häiriö- ja poikkeustilanteet
Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.

9. Toiminnan tarkkailu
Seuraavat vuosikohtaiset seurantatiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan ja esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle YSL 168 §:n mukaisen määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Raportit voidaan toimittaa myös vuosittain sähköisellä lomakkeella, mistä sovitaan erikseen toiminnan valvojan kanssa.
a) eläinten määrä vuoden lopussa
b) toiminnassa vuosittain muodostuva lannan kuutiometrimäärä lantatyypeittäin
c) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja lannan toimittamisen ajankohdat lantatyypeittäin;
d) uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset
e) ympäristöluvanvaraiseen laitokseen vuosittain toimitettujen tai muutoin käsiteltyjen kuolleiden eläinten määrä kappaleina tai tonneina ja toimitusten ajankohdat.

Tilakeskuksen ympäristöön tulee asentaa enintään 3 kpl vedenkorkeuden havaintoputkia, joista korkeudet mitataan 4 kertaa vuodessa viiden vuoden ajan ja tulokset toimitetaan vuosittain Ely-keskukselle. Tarkkailu tulee aloittaa viimeistään vuoden 2022 alusta. Sijoituspaikoista tulee pyytää ennakkoon Ely-keskuksen kannanotto ja tässä yhteydessä tulee myös harkita, voidaanko tarkkailu osaksi suorittaa alueella jo olevista havaintoputkista tai kaivoista. Tulosten perusteella, mikäli pohjaveden virtaussuunta on tilakeskuksen kohdalla harjun ydintä kohti tai sen suuntaisesti, luvan saajalta voidaan edellyttää tarkkailun laajentamista veden laadun tarkkailuksi erikseen perusteltujen laatuparametrien suhteen.

RATKAISUN PERUSTELUT
Tekninen lautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen ja lupamääräysten mukaisesti eläinsuojat ja eläinten pito täyttävät ympäristönsuojelulain 49 § vaatimukset luvan myöntämisen edellytyksille eikä toiminta ole kaavan vastaista (YSL 12 §).

YSL 11 §:n mukaista sijoituspaikan valintaa koskevassa harkinnassa on katsottu, että eläinsuojan rakentamisen salliminen pohjavesialueelle nykyiseen tilakeskukseen on toimintakokonaisuuden kannalta perusteltua suhteessa aiheutuvaan ympäristöriskiin. Pohjavesialueen ulkopuolista ja riittävän etäälle naapureista sijoittuvaa vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ei ollut löydettävissä kohtuulliseksi katsottavalta etäisyydeltä nykyisen tilakeskuksen rakennuskanta huomioiden. Toisaalta uusien lantavarastojen määrääminen rakennettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle katsottiin kohtuulliseksi ja tarpeelliseksi. Ympäristöriski pohjavesiin on pyritty minimoimaan pohjavesialueelle sijoittuvia rakenteita koskevassa lupamääräyksessä 3.

Rakenteiden yleisvaatimuksissa (lupamääräys 2) on noudatettu maatalousrakenteiden vallitsevaa vaatimustasoa.

Karjan lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käyttö pohjavesialueelle sijoittuvilla peltolohkoilla on lupamääräyksessä 5 säädelty yleisesti toiminnan sijaintikunnassa ja muualla maassa vallitsevan päätöslinjan mukaisesti. Määräyksen sisältö poikkeaa aiemmasta, vuonna 2000 annetusta lupapäätöksestä YL0200. Tuolloin hakijan peltopinta-alasta 37 % sijoittui pohjavesialueelle ja olemassa oleva karjanlannan käsittelymenetelmä oli lietelanta. Tuossa tilanteessa lietelannan pohjavesialuetta koskeva käyttökielto katsottiin kohtuuttomaksi ja käyttö sallittiin luvassa tarkemmin määritellyin ehdoin. Nyt, luvan muutoshakemuksen aikaisessa tilanteessa ja eläinmäärällä, syntyvä karjan lanta voidaan kokonaisuudessaan levittää pohjavesialueen ulkopuolisille pelloille. Laajennuksen jälkeen, jos tarvittava peltopinta-alan lisäys sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle, pohjavesialuepeltojen osuudeksi muodostuu enintään 18 %, josta ns. välivyöhykepeltojen, joilla kuivalannan käyttö on edelleen mahdollista 13 %. Nykyinen ja tuleva tilanne on siten siinä määrin muuttunut aiemmasta, että lautakunta katsoo lietelannan käyttökiellon olevan nyt kohtuullisen ja toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun edellyttämän. Lautakunta tukeutuu päätöksessään terveysviranomaisen ja pohjavesiviranomaisen tulkintaan ympäristönsuojelulain 17 §:stä, minkä perusteella näiden lausunnoissa on suhtauduttu kielteisesti lietelannan levittämiseen pohjavesialueelle. Lautakunta kuitenkin tunnistaa tarpeen laajemmalle tutkimukselle eri lannoitusmuotojen haitallisuuseroista pohjavesialueviljelyssä sekä tuloksista johdettavalle, vähintään asetustasoiselle lainsäädännölle. Kokonaisuus on edelleen epäselvä, kuten aiemman päätöksen YL0200 perusteluissa ilmaistiin.

Karjan laidunnusmahdollisuus pohjavesialuepelloilla on katsottu kohtuulliseksi sallia eläinsuojien sijainti huomioiden, mutta pohjaveden suojaamiseksi laidunnukselle on asetettu tarpeelliseksi katsotut ehdot (lupamääräys 6).

Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastoinnista, käsittelystä ja käytöstä on annettu määräykset maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi (lupamääräys 7). Polttoainesäiliöiden ja varastohallien sijainti pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella edellyttää riittäviä suojatoimia.

Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty, koska niihin katsotaan liittyvän pohjavesialueella ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riskin, ja yksittäisten sattumusten riskinarviointi tulee loppukädessä tehdä viranomaisten toimesta (lupamääräys 8).

Asetettu toiminnan tarkkailuvelvoite (lupamääräys 9, kappale 1) on Vna 138/2019 9 §:n mukainen ja siten yhdenvertainen pohjavesialueiden ulkopuolisten toiminnanharjoittajien kanssa. Velvoite pohjavesikorkeuksien määräaikaiseksi tarkkailemiseksi on annettu tilakeskuksen alueen pohjaveden virtaussuuntien varmistamiseksi ja veden laadun tarkkailun tarpeellisuuden selvittämiseksi. Peltoviljelyyn liittyvää pohjavesitarkkailua ei katsota tarpeelliseksi muut lupamääräykset huomioiden.

VASTAUS LAUSUNNOISSA, MUISTUTUKSESSA JA VASTINEESSA ESITETTYYN
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen kannanotot toiminnan sijoittamisen, rakenteiden suojausvaatimusten, lannan käytön ja käsittelyn, polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnin sekä pohjaveden korkeuden tarkkailun suhteen on huomioitu lupamääräyksissä riittävässä määrin, eikä tehty päätös ole ristiriitainen lausuntojen näiden vaatimusten kanssa. Myös Lestijokiseudun ympäristöyhdistys ry:n muistutuksen kohta 1 on huomioitu samassa yhteydessä.

Ely-keskuksen ja Lestijokiseudun ympäristöyhdistys ry:n esitykset siitä, että hakemusta olisi tullut täydentää osoittamalla haetulle eläinmäärälle jo nyt riittävä peltopinta-ala lannan levitykseen tai vaihtoehtoisesti muu lannan hyödynnysmenettely, katsottiin toiminnan suunnittelun kannalta ylimitoitetuksi. Lautakunta tunnistaa asiassa hakijan kannalta vallinneen epävarmuuden mm. uuden eläinsuojan rakentamisen suhteen ja siten sitovien lisämaiden vuokrasopimusten ja vastaavien vaatimus tässä vaiheessa olisi kohtuutonta. Päätöksen lupamääräyksessä 5 lannantuotollinen eläinmäärä ja levityskelpoisen pellon pinta-ala on kuitenkin sidottu toisiinsa, minkä lautakunta katsoo turvaavan asianmukaisen lannan käsittelyn.

Ely-keskuksen lausunnon esitystä hulevesien keräämisestä ja ohjaamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle ei ole katsottu tarpeelliseksi pohjaveden suojelun kannalta, kunhan sade- ja sulamisvesien ohjaamisessa toimitaan lupamääräyksessä 3 esitetyllä tavalla.

Ely-keskuksen lausunnon esitystä pohjaveden laadun tarkkailun jatkamisesta tilan kaivoista tai muista mahdollisista pisteistä ei katsottu annetut lupamääräykset huomioiden tarpeelliseksi, ellei määrätty pohjaveden korkeuden tarkkailu osoita pohjaveden virtaussuunnan olevan tilakeskuksen alueella jotain muuta kuin oletettu harjusta ulospäin purkautuva.

Hakijan vastineessa esitettiin ratkaisua lietelannan käytön mahdollistamiseksi edelleen pohjavesialuepelloilla. Tämän suhteen lautakunta viittaa ratkaisun perusteluissa kappaleessa 4 esitettyyn. Hakija esitti vastineessaan myös katetun kuivalantavaraston rakentamisen mahdollistamista tilakeskuksen yhteyteen pohjavesialueelle ja tämän kieltämisessä lautakunta viittaa perustelujen kappaleeseen 2. Hakemussuunnitelman mukaan syntyvä kuivalantamäärä on varsin pieni ja vasikkakarsinoiden kestokuivikeratkaisulla tai muulla eläinsuojaan liittyvällä tilaratkaisulla tämä lantamäärä voitaneen hyödyntää ainakin osaksi peltolannoitukseen suoraan ilman välivarastointiakin. Lupamääräyksessä 1 on etälantalan vaihtoehtoisen sijoituspaikan ilmoitusmenettely -maininnassa huomioitu erityisesti mahdollinen tarve löytää kuivalantalan sijoituspaikka nykyisten pohjavesialuepeltojen läheisyydestä. Lautakunnan käsityksen mukaan hyvin suunnitellun varaston sijoitus pohjavesialueen ulkopuolelle ja lähelle lannoituspeltoja voisi tuolla alueella olla mahdollista naapureiden kuulemisen jälkeen.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta muuttuu oleellisesti ympäristöriskejä kasvattavasti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

LUPAMÄÄRÄYSTEN JA ASETUSTEN SUHDE
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai niistä poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksua peritään 750 euroa. Kyseessä on arvonlisäveroton myynti.
Maksu perustuu Lestijärven kunnanvaltuuston 29 päivänä toukokuuta 2015 § 13 hyväksymään kunnan ympäristöviranomaisen taksaan.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Tekninen lautakunta tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 85 §:ssä on säädetty.

MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja päätöksestä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkempi valitusosoitus liitetään erilliseen päätöksenantoon, joka lähetetään hakijoille ja asianosaisille ja asetetaan julkisesti nähtäville.

vt rakennustarkastaja
Tekninen lautakunta myöntää luvan päätösluonnoksen mukaisesti.
Arto Hautala osallistuu kokoukseen tämän pykälän esittelyn ajaksi eikä osallistu asian päätöksentekoon.

tekninen lautakunta
Hyväksyttiin päätösluonnoksen mukaisesti.

Tapio Tuikka ilmoitti esteellisyytensä ja poistui kokouksesta pykälän asian käsittelyn ja päätöksenteonajaksi.Peruste Hallintolaki 28§ mom. 1.

Arto Hautala osallistuu kokoukseen tämän pykkälän esittelyn ajaksi ja poistuu kokouksesta asian päätöksenteon ajaksi.