HAKIJA

LAITOS
Ympäristölupaa haetaan uudelle eläinsuojalle, jossa pidetään 52 kpl emolehmää, 2 sonnia ja 8 lehmävasikkaa (6–12 kk). Tila siirtyy luomutuotantoon. Uusi eläinsuoja rakennetaan olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen hakijan omistamalle tilalle 421-401-316-1. Uuteen eläinsuojaan tulee lannankäsittelymenetelmäksi kuivikelanta ja virtsa imeytetään olkeen tai turpeeseen. Tilan aiv-siilosta muokataan katettu kuivikelantala. Nykyinen lietelantamenetelmällä toimiva eläinsuoja ja sen lietelantasäiliö poistuvat käytöstä uuden eläinsuojan valmistuttua. Eläimiä pidetään laitumella 3–4 kk vuodessa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Lupahakemus on tullut vireille 24.5.2021. Eläinsuojan eläinmäärä ei täytä ympäristöluvan tai ilmoituksen varaisen toiminnan rajoja. Toiminta sijoittuu kuitenkin tärkeälle pohjavesialueelle, jolloin se tulee YSL 28 §:n mukaan käsitellä ympäristölupa-asiana. YSL 34 §:n perusteella lupa-asia kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi.

TOIMINTAA KOSKEVAT AIEMMAT LUVAT
Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa.

SIJOITUSPAIKAN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ
Alue on haja-asutusaluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Lestijärven yleiskaavassa alue on saanut merkinnän MT eli maatalousalue: ”Alue on tarkoitettu pääasiassa viljely- ja laidunkäyttöön. Alueelle saa rakentaa vain pääkäyttötarkoitukseen liittyviä tuotanto- ja varastorakennuksia, sekä niihin liittyvä laitteita.” Tilakeskus sijoittuu Yli-Lestille Mustikankylään. Kylän perinteisenä elinkeinona on ollut maatalous. Lähimmät naapurit sijaitsevat tilakeskuksesta n. 200 m etäisyydellä.

Pohjavesi
Toiminta sijoittuu osittain Palokankaan vedenhankintaa varten tärkeän (luokka 1) pohjavesialueen (nro 1042105) muodostumisalueen tuntumaan. Palokankaan vedenottamo on n. 550 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Palokankaan vedenottamolta pumpataan vettä Lestijärven kunnan vesilaitoksen verkostoon. Tilalla on käytettävissä yhteensä 77,7 ha peltoa, joista pohjavesialueella sijaitsee 6,7 ha.

Pintavedet
Lähin vesistö on Mustikkapuro noin 500 m etäisyydellä.

TOIMINNAN KUVAUS
Tilalla harjoitetaan tällä hetkellä lihanautojen kasvatusta. Nykyisessä eläinsuojassa pidetään 80 lihahiehoa. Uuden emolehmäpihaton valmistuttua lihahiehojen kasvatus nykyisessä eläinsuojassa loppuu. Uuteen emolehmäpihattoon tulee tilat 52 emolle, 2 sonnille ja 8 lehmävasikalle (6–12 kk). Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaalattuna n. 600 t/a.

Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi
Lanta käsitellään täysin kuivikelantamenetelmällä. Katetun kuivikelantalan pohjapinta-ala on 521 m2 ja reunan korkeus on 2,15 m, joten pinta-ala on 1641 m³ (Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista ympäristönsuojeluvaatimuksista § 7 mukaan laskettu tilavuus). Nykyinen lietelantamenetelmällä oleva eläinsuoja poistuu käytöstä. Uuteen eläinsuojaan ei tule WC:tä.

Varastotilojen riittävyys
Lantavarastojen vähimmäistilavuus 3 kk laidunnusaika huomioiden on vuosittain noin 873 m³ (Vna 1250/2014 Liite 1 Taulukko 1), joten kuivikelantalan tilavuus riittää 12 kk:n varastointiin.

Peltopinta-alan riittävyys syntyvälle lantamäärälle
Lanta on tarkoitus käyttää kokonaisuudessaan peltolannoitteena. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannalle tulee olla levityskelpoista peltoa noin 25 ha (Vna 138/2019 Liite 2). Tilalla on hakemushetkellä käytettävissä 77 ha, joista pohjavesialueella noin 6,7 ha, joten peltopinta-ala on riittävä.

Öljyt ja jätehuolto
Tilalla on 3000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu laponestolaitteella. Säiliö sijaitsee valutusaltaassa erillisessä lukittavassa rakennuksessa. Muita öljytuotteita (n. 200 litraa) säilytetään samassa tilassa polttoainesäiliön kanssa. Tilalla on lisäksi 3200 litran polttoainesäiliö viljankuivaamossa. Kuivaamon lämmitys on kuitenkin tapahtunut pääosin hakkeella. Viljan viljely tilalla loppuu vuonna 2022.

Tilalla syntyy/varastoidaan vuosittain jätteitä seuraavasti (toimitusosoite): Eläinten raadot 0–1 t/a (Honkajoki Oy), maatalousmuovit 3–5 t/a (maatalousmuovin erilliskeräily), jäteöljyt 100 l/a (Millespakka Oy), pilaantunut rehu 0–5 t/a (lantalaan ja lannoitteeksi), metalli 0–2 t/a (metallinkeräys).

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Lestijärven kunnan nettisivuilla 27.5.2021–3.7.2021. Kuulutus on lähetetty 27.5.2021 kirjeitse tiedoksi tilakeskuksen kiinteistön rajanaapureille. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet ladattavissa Lestijärven kunnan nettisivuilta.

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan 1297031, 16.6.2021:

”Terveydensuojeluviranomainen valvoo talousveden laatua. Hankkeet, jotka lisäävät riskiä talousveden hankintaan käytetyille pohjavesille ovat terveydensuojelun kannalta huonoja. Tämän vuoksi hakijan tulisi harkita uuden eläinsuojan ja siihen liittyvien lantavarastojen sekä laidunnusalueiden ja muiden pohjavedelle riskiä aiheuttavien toimintojen sijoittamista luokitellun pohjavesialueen ulkopuolelle. Karkeasti arvioiden hankkeen siirtäminen reilut 100 metriä nyt suunnitellusta paikasta länteen toteuttaisi pohjaveden suojelutarpeen. Mikäli hanke kuitenkin toteutetaan esitetylle paikalle, tulee toiminnanharjoittajan esittää tekniset ratkaisut, joilla pohjaveden pilaantuminen estetään sekä lisäksi toteuttaa tarkkailua pohjaveden laadun pysymisestä laadultaan talousvesikelpoisena. Kotieläintalouden ympäristöohjeen (17/2021) mukaan tekniset ratkaisut voivat olla erilaisia eläinsuojien ja lantavarastojen pohjarakenteiden tiivistys- ja suojauskerroksia, joita käytetään myös esimerkiksi kaatopaikkojen suojarakenteissa. Suojauskerrokseen ja sen alapuolelle asennetaan salaojitus ja suotoveden tarkkailukaivot.

Nitraattiasetuksen säännösten mukaisesti lantaloita, jaloittelutarhoja, pysyviä laidunten juoma- ja ruokintapaikkoja ei saa perustaa pohjavesialueille, ellei maaperäselvityksin osoiteta, ettei niistä aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 7 §:n perusteella, jos ympäristölupaa haetaan eläinsuojalle, joka sijaitsee pohjavesialueella, tulee hakemukseen liittää pohjavesialuetta koskevat tiedot (hydrogeologinen kuvaus pohjavesialueesta, selvitys pohjaveden tilasta ja maaperän laadusta sekä tiedot pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista). Lannan lannoitekäyttöä pohjavesialueilla on syytä välttää siihen liittyvien pilaantumisriskien vuoksi.”

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan Dnro EPOELY/1746/2021, 7.6.2021:

” Pohjavesialue
Palokankaan pohjavesialue on luokiteltu luokkaan 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Palokankaan pohjavesialueen riskit on arvioitu 3. vesienhoitokaudelle vuonna 2018. Pistemäiset maa- ja metsätalouden riskit (eläinsuojat) on arvioitu kohtalaisiksi. Palokankaan pohjavesialueen kemiallinen tila on arvioitu hyväksi.

Eläintila sijaitsee osittain Palokankaan pohjavesialueella pohjaveden muodostumisalueen tuntumassa. Lähin vesistö on noin 500 m etäisyydellä virtaava Mustikkapuro. Eläinsuojan lähialueella ei ole luonnonsuojelualueita.

Eläinsuojan toiminta
…Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen yhteensä 77 ha peltoa, joista pohjavesialueella sijaitsevien peltolohkojen osuus on 6,7 ha. Lanta hyödynnetään pellolla lannoitteena. Tilalle on raivattu uutta peltoa 2,19 ha vuonna 2020, joka ilmoitetaan pelloksi vuonna 2022. Raivattu alue ei sijaitse pohjavesialueella. Tilan pohjavesialueella sijaitsevilla peltolohkoilla tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä.

Suunniteltu emolehmien kasvatustoiminta on pienimuotoista ja etäisyydet lähimpiin naapureihin ovat karttatarkastelun perusteella riittävät. Lantalatilavuus ja peltopinta-alat ovat riittävät. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueen kasvillisuuspeitteet tulee pitää hyvänä. Laidunalueen käytävät ja kokoontumispaikat, joissa maaperän pinta ja kasvillisuus rikkoontuvat, tulee tarvittaessa varustaa tiiviillä alustoilla, joilta lanta poistetaan säännöllisesti. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön.

Polttonesteiden varastointi
Tilan polttoainesäiliö (3 m³), on sijoitettu erilliseen lukittavaan rakennuksen, jossa säiliö on valutusaltaassa. Tankkauspaikka sijaitsee murskepinnoitteen päällä. Polttonestesäiliö ei ilmoituksen mukaan ole 2-vaippasäiliö, mutta se on varustettu ylitäytönestimellä. Säiliö on tarkistettu viimeksi vuonna 2012. Muut öljytuotteet (n. 200 litraa) säilytetään samassa tilassa polttoainesäiliön kanssa. Tilalla on lisäksi polttoainesäiliö (3,2 m³) viljankuivaamossa, mutta se jää pois käytöstä vuonna 2022 ja nykyisin lämmitys tapahtuu pääosin hakkeella.

Polttonestesäiliöt tulee tarkastuttaa kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Tankkauspaikan pinta tulee olla tiivis (esim. asfaltti). Polttonestesäiliöiden ja tankkauspaikan läheisyyteen tulee varata imeytysmateriaalia mahdollisten onnettomuuksien varalta.

Tilan vesihuolto
Mikäli tankkauspaikka asfaltoidaan, tulee hulevesille tehdä keruujärjestelmä tai hulevesien imeytys järjestää niin, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle, maaperälle tai pohjavedelle. Veden saannin häiriötilanteisiin tulee varautua. Toiminnanharjoittajan tulisi esittää lupahakemuksessa toimintasuunnitelma vesihuollon häiriötilanteiden varalle.

Pohjaveden tarkkailu
Tilan alueelle tulee asennuttaa pohjaveden havaintoputki. Putki tulee olla kairaamalla asennettu, muovinen ja sisähalkaisijaltaan vähintään 50 mm, jotta se soveltuu näytteenottoon. Putken siiviläosuus tulee asentaa kairaustietojen perusteella vettä johtavaan maakerrokseen. Pohjaveden havaintoputken tarkempi sijainti tulee määritellä siten, että eläinsuojasta mahdollisesti aiheutuva riski pohjaveden laadulle on mahdollista todentaa. Havaintoputken kunto tulee tarkastaa vuosittain mittaamalla putken kokonaissyvyys ja vertaamalla sitä putkikortin tietoihin. Tukkeutunut putki avataan pumppaamalla tai huuhtelemalla. Tarvittaessa putki tulee suojata esimerkiksi betonisilla kaivonrenkailla.

Pohjaveden tarkkailu tulee sisällyttää ympäristölupamääräyksiin. Pohjaveden laatua ja pinnan korkeutta tulee tarkkailla kerran vuodessa. Jos lähiympäristössä on talousvesikaivoja, niiden sijainti tulee selvittää ja ilmoittaa tarkkailutulosten toimittamisen yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.

Pohjavedestä tulee tehdä seuraavat määritykset: ammonium typpenä (NH₄N), nitraatti typpenä (NO₃N), nitriitti typpenä (NO₂N), bakteerit (Escherichia coli, koliformiset lämpökestoiset), kemiallinen hapenkulutus (CODMn), rauta, mangaani, happi, sameus, sähkönjohtavuus, pH ja lämpötila. Lisäksi tarvittaessa tulee analysoida öljyhiilivetyjen pitoisuus.

Tarkkailutulosten toimittaminen
Mikäli alueelle asennetaan pohjaveden havaintoputki, pinnankorkeus- ja laatutulokset tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjaamoon (kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi) vuosittain tammikuun loppuun mennessä ja tiedon siirto tulee suorittaa joko sähköisessä muodossa (VYH-tiedonsiirtotapa) suorasiirtona ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET) suoraan laboratoriosta tai siirtotiedostot toimitetaan siirrettäväksi ELY-keskukseen. Pohjavedenpinnan korkeustulokset tulee ilmoittaa N2000-järjestelmässä. Uudesta havaintoputkesta, kaivosta tai asteikosta tulee toimittaa putki-/kaivokortti tai asteikon perustamiskortti, josta ilmenee putkenpään korkeus sekä koordinaatit ETRS-TM35FIN-järjestelmässä.”

Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle lähetettiin sähköpostitse saadut lausunnot tiedoksi. Hakija ilmoitti puhelimitse, ettei hänellä ole annettuihin lausuntoihin huomautettavaa.

Tarkastus
Tilalla pidettiin lupatarpeen arvioinnin yhteydessä 26.4.2021 tarkastus. Tarkastuksessa olivatläsnä Pekka Tuikkanen, OskariTuikkanen,Juha Timo (Lestijärven kunta/vt. rakennustarkastaja) ja Mirva Vilppola (Lestijärven kunta/ympäristösihteeri).

TEKNISEN LAUTAKUNNAN RATKAISU
Lestijärven kunnan tekninen lautakunta päättää myöntää Pekka ja Sirkka Tuikkaselle ympäristöluvan uudelle eläinsuojalle tilalla 421-401-316-1 jäljempänä luetelluin lupamääräyksin. Kyseessä on YSL 27 §:n mukainen uusi tai vailla YSL:n mukaista lupaa oleva toiminta. Lupa kattaa eläinsuojaan sijoitettavan nautamäärän, joka vastaa enintään 267 lannantuotollista eläinyksikköä. Yksiköt lasketaan YSL (527/2014) liitteen 3 mukaisesti.

LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Sijoittaminen
Uusi eläinsuoja voidaan sijoittaa tilakeskuksen yhteyteen suunnitellulle paikalle ja nykyinen aiv-siilo voidaan muuttaa katetuksi kuivikelantalaksi. Mikäli tulee tarve rakentaa uusia lantavarastoja, ne tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle.

2. Rakenteiden yleisvaatimukset
Lannan varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviit. Kuivalannan varastointitila tulee kattaa tai peittää siten, että sadevesien pääsy varastointitilaan estetään. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei lannan siirron, käsittelyn ja lantalan tyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Kaikki rakenteet tulee perustaa huolellisesti ja niiden rakentajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Toiminnanharjoittajan tulee korjata viivytyksettä sellaiset lannan varastointitilojen tai muiden rakenteiden puutteet tai vauriot, jotka voisivat aiheuttaa pilaantumisriskin ympäristölle.

3. Rakenteiden lisävaatimukset pohjavesialueella
Uuden eläinsuojan pohjarakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä, säänkestävästä betonimateriaalista siten, että lannan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin on estetty.

4. Lannan ja jätevesien varastointi
Käytettävissä olevien lantavarastojen tilavuuden tulee kattaa toiminnan kulloisenkin nautamäärän laskennallisen 12 kuukauden varastointitarpeen. Tarve lasketaan asetuksen 1250/2014 liitteen 1 taulukon 1 mukaisesti. Luvan sallimalla nautamäärällä vähimmäisvarastotilavuuden tulee olla laidunnus huomioiden kuivikelannalle vähintään 873 m³. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja niiden kunto tulee tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vauriot tulee korjata välittömästi.

5. Lannan hyödyntäminen
Luvan sallimalla eläinyksikkömäärällä tulee olla lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa vähintään 23,4 ha Vna 138/2019 liitteen 2 mukaan.

Pohjaveden muodostumisalueella oleville peltolohkoille tai näiden osille ei saa levittää orgaanisia lannoitteita kuten karjan lantaa. Pohjaveden muodostumisalueen ja ulkorajan väliselle vyöhykkeelle ei saa levittää nestemäisiä orgaanisia lannoitteita kuten lietelantaa tai virtsaa. Sen sijaan kuivalannan, lietelannan separoinnin kuivajakeen, viherlannoitteiden ja vastaavien orgaanisten lannoitteiden käyttö välivyöhykkeellä on sallittua.

Lannan levityksessä tulee noudattaa asetusta 1250/2014 (ns. nitraattiasetus), missä säädetään mm. levitysajoista ja -määristä sekä erilaisista lannoittamatta jätettävistä suojavyöhykkeistä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös käyttämiensä urakoitsijoiden suorittamasta lannan levityksestä tämän luvan ja lainsäädännön mukaisesti. Lannan ajo ei saa aiheuttaa yleisten teiden likaantumista lannalla tai kohtuutonta haittaa naapureille.

6. Laidunnus pohjavesialueella
Eläinten laidunnus on sallittua myös pohjavesialuepelloilla, mutta kyseisten laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä eli eläinmäärä ja laidunnusaika tulee suhteuttaa laitumen kestoon. Mahdollinen lisäruokinta ja juottopisteet tulee järjestää pohjavesialueen ulkopuolelle.

7. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi, käsittely ja käyttö
Polttoainesäiliöiden tulee olla tarkoitukseen tyyppihyväksyttyjä ja laponestolaitteella sekä lukituksella varustettuja. Säiliön tulee olla niin sanottu kaksoisvaippainen tai vaihtoehtoisesti valuma-altaalla varustettu. Sadeveden pääsy valuma-altaaseen tulee estää. Valuma-altaan tulee vastata tilavuudeltaan säiliön tilavuutta. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta tulee lähettyvillä olla aina saatavilla tarkoitukseen sopivia imeytysmateriaaleja sekä vahingon alkutorjuntaan soveltuvaa välineistöä.

Ongelmajätteiden, öljytuotteiden ja kemikaalien varastoinnissa käytettävien astioiden tulee olla tiiviitä ja sisältää tuotteen tunnistus- ja varoitusmerkinnät ja astioiden säilytyksen tulee tapahtua sisätiloissa tiiviillä ja viemäröimättömällä alustalla. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi.

Pilaantunut rehu tulee varastoida ja käsitellä kuivalannan tapaan peltolannoitteena. Pilaantunutta rehua voidaan myös luovuttaa laitokselle (esim. biokaasulaitokselle), jolla on sen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa.

Jätteiden käsittelyssä ja niiden lajittelussa tulee noudattaa alueen jätehuollon voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (tarkemmin: www.millespakka.fi).

8. Häiriö- ja poikkeustilanteet
Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.

9. Toiminnan tarkkailu
Tilakeskuksen lähiympäristöön tulee asentaa pohjaveden havaintoputki. Havaintoputki tulee ensisijaisesti asentaa tilakeskuksen luoteispuolelle. Havaintoputken asennukseen tulee pyytää maanomistajan lupa. Mikäli havaintoputken asentaminen luoteispuolelle ei onnistu, voi putken toissijaisesti asentaa myös tilakeskuksen itäpuolelle. Pohjavedestä tulee kerran vuodessa ottaa näyte, josta analysoidaan ELY:n lausunnon mukaisesti ammonium typpi, nitraatti typpi, nitriitti typpi, bakteerit (E. coli, koliformiset lämpökestoiset), kemiallinen hapenkulutus, rauta, mangaani, happi, sameus, sähkönjohtavuus, pH ja lämpötila. Tarkkailutulokset tulee toimittaa Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjaamoon (kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi) vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

10. Toiminnan muuttuminen
Mikäli toiminta oleellisesti muuttuu, tulee hakea uusi ympäristölupa. Toiminnan lopettamisesta on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

RATKAISUN PERUSTELUT
Tekninen lautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen ja lupamääräysten mukaisesti eläinsuoja ja eläinten pito täyttävät ympäristönsuojelulain 49 § vaatimukset luvan myöntämisen edellytyksille.

YSL 11 §:n mukaista sijoituspaikan valintaa koskevassa harkinnassa on katsottu, että eläinsuojan rakentamisen salliminen pohjavesialueelle nykyisen tilakeskuksen yhteyteen on toimintakokonaisuuden kannalta perusteltua suhteessa aiheutuvaan ympäristöriskiin. Nykyisestä lietelantamenetelmästä luopuminen ja siirtyminen kuivikelantamenetelmään on pohjaveden suojelua ajatellen muutos parempaan. Kuitenkin mikäli tilalle tarvitsee rakentaa uusia lantavarastoja, niiden määrääminen rakennettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle katsottiin kohtuulliseksi ja tarpeelliseksi. Ympäristöriski pohjavesiin on pyritty minimoimaan pohjavesialueelle sijoittuvia rakenteita koskevassa lupamääräyksessä 3.

Rakenteiden yleisvaatimuksissa (lupamääräys 2) on noudatettu Vna 1250/2014 vaatimuksia. Karjan lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käyttö pohjavesialueelle sijoittuvilla peltolohkoilla on lupamääräyksessä 5 säädelty yleisesti toiminnan sijaintikunnassa ja muualla maassa vallitsevan päätöslinjan mukaisesti.

Karjan laidunnusmahdollisuus pohjavesialuepelloilla on katsottu kohtuulliseksi sallia eläinsuojien sijainti huomioiden, mutta pohjaveden suojaamiseksi laidunnukselle on asetettu tarpeelliseksi katsotut ehdot (lupamääräys 6).

Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastoinnista, käsittelystä ja käytöstä on annettu määräykset maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi (lupamääräys 7). Polttoainesäiliöiden sijainti pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella edellyttää riittäviä suojatoimia.

Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty, koska niihin katsotaan liittyvän pohjavesialueella ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riskin, ja yksittäisten sattumusten riskinarviointi tulee loppukädessä tehdä viranomaisten toimesta (lupamääräys 8).

Asetettu toiminnan tarkkailuvelvoite (lupamääräys 9) on Vna 138/2019 9 §:n mukainen ja siten yhdenvertainen pohjavesialueiden ulkopuolisten toiminnanharjoittajien kanssa. Pohjaveden tarkkailu on tarpeen, jotta pohjaveden laatua voidaan seurata ja siten havaita mahdolliset muutokset riittävän ajoissa tarvittavien parannustoimenpiteiden suorittamiseen.

LAUSUNTOJEN HUOMIOONOTTAMINEN
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 2, 3, 5 ja 9. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 5, 6, 7 ja 9.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vaatimaa toimintasuunnitelmaa vesihuollon häiriötilanteiden varalle ei vaadittu. Yli-Lestin vesiosuuskunnan, Lestijärven kunnan vesilaitoksen sekä Kinnulan kunnan vesilaitoksen verkostot ovat liitetty toisiinsa niin, että tarpeen vaatiessa vettä voidaan johtaa eri jakeluverkostojen välillä.

Lestijärven kunnan vesilaitoksen Palokankaan pohjavesipumppaamo sijaitsee noin 500–700 metrin etäisyydellä Yli-Lestin Mustikankylän maatilakeskuksista ja peltoviljelyksistä koilliseen. Pohjavesialueen veden laatu on pysynyt hyvänä, vaikka Mustikankylän maataloutta on harjoitettu pitkään nykyisillä alueilla pohjavesialueen reunalla. Teknisen lautakunnan näkemyksen mukaan Tuikkasen tilalla lietelantamenetelmän muuttaminen kuivikelantamenetelmään on pohjaveden suojelun kannalta muutos parempaan. Teknisen lautakunnan näkemyksen mukaan eläintenpito ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle, kun toiminnassa noudatetaan lupahakemuksessa sekä lupamääräyksissä mainittuja asioita.

LUVAN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta muuttuu oleellisesti ympäristöriskejä kasvattavasti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

LUPAMÄÄRÄYSTEN JA ASETUSTEN SUHDE
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai niistä poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksua peritään 750 euroa. Kyseessä on arvonlisäveroton myynti. Maksu perustuu Lestijärven kunnanvaltuuston 29. päivänä toukokuuta 2015 § 13 hyväksymään kunnan ympäristöviranomaisen taksaan.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Tekninen lautakunta tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 85 §:ssä on säädetty.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 2, 5–12, 14–17, 20, 22–23, 27–28, 34, 39, 42–44, 49, 52, 83, 85, 87, 123, 134, 170, 172, 189–191, 198, 200, 205.
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014).
Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) § 9
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) § 3, 4, 7, 11–15
Maa- ja metsätalousministerin asetus (266/2019) § 7
Lestijärven ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, kunnanvaltuuston hyväksymä 29.5.2015 § 13

MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja päätöksestä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkempi valitusosoitus liitetään erilliseen päätöksenantoon, joka lähetetään hakijoille ja asianosaisilleja asetetaan julkisesti nähtäville.

Ympäristösihteeri:
Tekninen lautakunta myöntää luvan päätösluonnoksen mukaisesti.

Tekninen lautakunta:
Tekninen lautakunta myöntää luvan päätösluonnoksen mukaisesti.