MAA-AINES JA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ JANNE TIALA
Päätösluonnos:
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta hakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä maa-aineslain 4a §:n mukaisesta hakemuksesta maa-ainesten ottamiseen.
LUVAN HAKIJA
Janne Tiala
VIREILLETULO
Lupahakemus on tullut vireille 18.4.2018.
LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kyseessä on kallioaineksen otto räjäyttämällä ja murskaamalla sekä muu tähän liittyvä toiminta hakijan omistamalla Jokiniemi 421-401-13-6 tilalla. Alue sijaitsee Yli-Lestillä Konttikosken metsäautotien itäpuolella Teerinevaa vastapäätä. Ottamisalueen reunaan kulkee Konttikoskentiestä erkaneva Rinnetie. Etäisyys Konttikosken tiehen on noin 350 metriä ja Kannus-Viitasaari- tiehen (kantatie 58) 4,8 km. Alueen keskikoordinaatit ovat 386576-7035992 (ETRS-TM35FIN) ja paikkatietoikkunan tälle antama lähin osoite Rinnetie 62, 69450 Yli-Lesti.
Ottamisalue käsittää 3,8 hehtaarin louhinta-alueen sekä viereisen kiviaineksen ja pintamaiden 2,2 ha varastointialueen. Alueen yhteispinta-ala on 6 ha.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n liitteen 1 mukaan ympäristölupa tarvitaan kivenlouhinnalle, jossa kiviainesta räjäytetään ja murskataan vähintään 50 päivää. Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.
MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.
Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2.1 § kohta 6 a ja b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluu kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää.
Yhteismenettelylupa-asian ratkaisee YSL 34–37 §:ssä säädetty toimivaltainen lupaviranomainen, eli tässä tapauksessa kunnan ympäristöviranomainen.
TOIMINTAA KOSKEVAT AIEMMAT LUVAT
Hakijalla on samalle alueelle 20.10.2014 annettu voimassa oleva maa-aineslupa kallioaineksen ottamiseen (Dnro Mal0214, NOTTO id 35451). Tuolla luvalla ottamista ei kuitenkaan ole vielä aloitettu. Nyt haettava lupa käsittää syvemmälle ja laajemmalle kallioon ulottuvan ottamisen ja suuremman ottamismäärän. Ottamismäärä nousee aiempaan lupaan nähden 7-kertaiseksi. Uudella luvalla korvataan aiempi lupa. Vanha lupa ja sen velvoitteet haetaan mitätöitäviksi uuden luvan lainvoimaiseksi tulosta alkaen.
SIJOITUSPAIKAN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ
Ottamisalue on haja-asutusaluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Alueella ovat voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava, Lestijärven osayleiskaava sekä Kosolankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Näiden ottamisaluetta tai sen lähiympäristöä koskeviin aluemerkintöihin ei liity ottamista rajoittavia määräyksiä.
Ottamisalue on nykyisin metsätalouskäytössä. Alueella ei ole avokallioita eikä sanottavia korkeuseroja. Alueelta tai se läheisyydestä ei ole tiedossa luonnonmuistomerkkejä tai luonnonsuojelullisia kohteita, eikä se kuulu maakunnassa tehtyjen kallioinventointien perusteella luonnoltaan, maisemaltaan tai geologialtaan arvokkaiden kallioalueiden joukkoon.
Pohja- ja pintavedet
Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin virallinen pohjavesialue sijoittuu noin 3 km etäisyydelle. Toiminta sijoittuu Lestijärveen laskevan Lehtosenjoen valuma-alueelle. Valunta jokeen tapahtuu noin 1,5 km pitkän metsäojitusverkon kautta.
TOIMINNAN KUVAUS
Ottamislupaa haetaan 10 vuoden ajalle ja . Toiminta on ympärivuotista.
Lupaa haetaan 360000 k-m3 kiviainesmäärälle. Ottamissyvyys vaihtelee 0..17metriin. Louhoksen pohja on alimmillaan tasolla +155.00 m N2000. Toiminnan loputtua alueelle muodostuu noin 2,4 ha:n suuruinen, luiskattuun reunaan ulottuva vesiallas. Alustavasti louhoksen seinämät luiskataan 1:3 kaltevuuteen tasoon +165.00 m N2000 saakka, josta edetään syvemmälle pystyseinäisesti. Vesipinnan muodostumiskorkeutta kuitenkin tarkkaillaan ottamistoiminnan edetessä, jolloin voidaan tarkemmin ennakoida tarvittavan luiskan korkeustaso, leveys ja tilantarve. Varastoalueet ja luiskattu alue täytetään toiminnan päätyttyä pintamailla, joita arvioidaan kertyvän välivarastoihin 38000 k-m3. Alue jätetään metsittymään luontaisesti.
Louhinta-alue rajataan toiminnan aikana lippusiimalla ja eri suuntiin asetettavilla varoitustauluilla ja jyrkkäreunaiset putoamisvaaraa aiheuttavat reunamat aidataan. Työssä noudatetaan kyseisen alan työturvallisuusohjeita. Pintavedet johdetaan ja ottamistoiminnan aikana louhokseen kertyvä vesi pumpataan pintavaluntana metsäojiin josta edelleen Lehtosenjokeen.
Ottaminen tapahtuu poraamalla ja räjäyttämällä, jonka jälkeen louhe tarpeen mukaan rikotaan hydraulisella kivivasaralla ja lopuksi murskataan/lajitellaan 2-4-vaiheisesti. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kullakin murskauskerralla urakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Laitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen, josta tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan haluttujen tuotteiden valmistamiseksi. Murskeen siirtoon ja kuljetukseen murskauslaitokselta varastoalueelle käytetään pyöräkuormaajaa. Valmis murske kuljetetaan asiakkaille kuorma-autoilla. Kuorma-autoliikennettä syntyy vuosikeskiarvona noin 0-10 käyntiä vuorokaudessa. Liikennöinti tapahtuu Rinnetien kautta Konttikoskentielle.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Melu ja tärinä
Melua ja tärinää aiheuttavat kallion poraus, räjäytys, louheen rikotus, louheen siirrot ja murskaus. Räjäytysten melu on impulssimaista, kertaluonteista ja lyhytkestoista. Räjäytyskertoja on yleensä 1 kpl louhintakertaa kohden. Ylisuurten lohkareiden rikotus aiheuttaa lyhytkestoista impulssimaista melua. Murskauslaitoksen suurimmat melulähteet ovat esimurskain ja seulat. Murskauslaitoksen melua esiintyy tasaisesti laitoksen käyttöajan. Kiviaineksen kuljetuksista aiheutuu normaalia liikennemelua.
Melun leviämistä ja syntyä ehkäistään laitteiden ja aineskasojen oikealla sijoittelulla ja käyttämällä suojausominaisuuksiltaan nykyaikaista kalustoa (mm. kumitetut esimurskaimen syötin ja pääseula). Alkuvaiheessa murskauslaitos sijoitetaan varastoalueelle, mutta myöhemmin louhoksen pohjalle reunaseinämän viereen, jolloin louhos itsessään vaimentaa melua. Hakemuksen mukaan lähimpään häiriintyvään kohteeseen eli asumiseen käytettävään kiinteistöön on matkaa n. 3 km. Vaimentumismatka huomioiden melun ei katsota voivan yltää Valtioneuvoston asetuksen mukaisiin ohjearvoihin näiden ulkotiloissa. Lisäksi merkittävää melua aiheuttava toiminta ajoitetaan arkipäiville ja päiväajalle Ma-Pe 6.00-22.00. Eri toimintojen toiminta-aika vuodessa ja ajoittuminen viikon- ja vuorokaudenajoille on esitetty olevan:
Toiminto |
Toiminta-aika vuodessa h/a |
Viikoittainen toiminta-aika |
Poraaminen |
80 |
Ma-Pe 6.00-22.00 |
Räjäyttäminen |
10 |
Ma-Pe 6.00-22.00 |
Rikotus |
200 |
Ma-Pe 6.00-22.00 |
Murskaaminen |
300 |
Ma-Pe 6.00-22.00 |
Kuormaaminen ja kuljetus |
500 |
Ma-Pe 6.00-22.00 |
Pöly ja ilmapäästöt
Vuotuisten pölypäästöjen arvioidaan olevan 0,28 tonnia/a. Lisäksi toiminnasta aiheutuu typenoksidien päästöjä 2,8 t/a, rikkidioksidipäästöjä 0,1 t/a ja hiilidioksidipäästöjä 150 t/a. Määrien perusteita ei avata hakemuksessa mutta ilmeisesti ne on johdettu vuosittain käytettävän moottoripolttoöljyn määrästä.
Pölyn leviämistä ehkäistään sijoittamalla murskauslaitos alkuvaiheen jälkeen kulloisellekin louhoksen pohjatasolle. Kuivimpina aikoina kiviainesta kastellaan tarvittaessa vedellä ennen murskaukseen syöttämistä. Murskauksessa käytetään koteloituja laitteita. Myös varastokasat ja ajoneuvojen kuormat kastellaan tarvittaessa kuljetuksen aikaisen pölyämisen ehkäisemiseksi. Ensisijaisesti pölyhaittoja ehkäisee pitkä etäisyys häiriintyviin kohteisiin. Toiminnalla ei arvioida olevan merkityksellistä vaikutusta ilman laatuun laitosalueen ulkopuolella.
Öljyt ja jätteet
Tuotannossa käytetään vuosittain maksimissaan 90 m3 kevyttä polttoöljyä, 1,5 m3 öljyjä, 0,5 m3 voiteluaineita ja räjähdysaineita 45 tonnia. Mitään näistä ei varastoida tuotantoalueella, vaan tuodaan ja käytetään murskausurakoinnin aikana sekä toimitetaan pois urakan päätyttyä. Polttoöljysäilöt sijaitsevat yhdessä aggregaatin kanssa murskausurakoijan lukittavassa huoltoperävaunussa. Säiliöt ovat kaksivaippaisia ja varustettu ylitäytön estoilla.
Öljy- ja muita jätteitä syntyy vuosittain:
kg/a |
käsittely/varastointi |
toimitusesitys |
|
Jäteöljy |
200 |
Lukittu kontti |
Ongelmajätteiden keräys |
Kiinteä öljyjäte |
30 |
Lukittu kontti |
Ongelmajätteiden keräys |
Metallijäte |
400 |
Kontti |
Romuliike |
Kuivakäymäläjäte |
300 |
Kuivakäymälä |
Jäteveden puhdistamo |
Yhdyskuntajäte |
200 |
600 l jäteastia |
Järjestetty jätteenkuljetus |
Pintavesivalumat
Louhoksesta pumpattavat hulevedet valuvat painovoimaisesti varastoalueen eteläreunaan, jonne hakemuksen mukaan on suositeltavaa kaivaa n. 6x15 m laajuinen laskeutusallas ennen kuin vedet purkautuvat metsäojiin ja edelleen Lehtosenjokeen. Altaalla otetaan kiinni veden mineraalipitoista kiintoainetta. Toiminnan ei katsota aiheuttavan varsinaisia jätevesipäästöjä ympäristöön eikä päästöjä voida erottaa vesialueeseen muutoinkin kohdistuvasta kuormituksesta.
Maaperä ja pohjavesi
Maaperän ja pohjaveden suojelun kannalta keskeisessä asemasssa ovat poltto- ja voiteluaineiden sekä jätteiden huolellinen käsittely ja varastointi. Varastoalueelle varataan öljyn imeytykseen soveltuvaa turvetta 200–300 l. Mahdolliset öljyiset hulevedet kerätään säiliöön, josta ne toimitetaan ympäristöluvalliseen käsittelyyn.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Laitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenevät oleelliset tiedot kuten laitoksen käyntiajat, kalusto, tuotantomäärät sekä kemikaali- ja polttoainetoimitukset.
Laitoksen vastuuhenkilö tarkkailee pintavesien laatua, melua, pölyä ja tärinää aistinvaraisesti. Näiden mittauksia ja katselmuksia suoritetaan jos erityinen syy niin vaatii.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Kalliokiviaineksen otto tehdään suunnitellusti ja siten, että kaikki laitosalueen työntekijät ja urakoitsijat ovat tietoisia ympäristö- ja maa-ainesluvan lupaehdoista siltä osin kuin se heidän työtään koskee. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten antamia turvallisuusohjeita ja säädöksiä. Työskenneltäessä kiinnitetään huomiota mm. laitteiden ja koneiden kuntoon, öljyvuotoihin sekä öljyjen ja polttoaineiden käsittelyyn ja työnaikaiseen varastointiin. Ottamisalueelle johtava tie varustetaan lukittavalla puomilla ja alueelle asennetaan työmaasta ja jyrkästä kallioseinämästä varoittavia tauluja. Pysyvien jyrkänteiden reunalle läjitetään pintamaista 2-3 m korkea maavalli tai muu riittävä este esim. suurista kivistä. Ensisammutuskalusto pidetään saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Poliisin, pelastusviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen puhelinnumerot pidetään nopeasti saatavilla.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Lestijärven kunnan nettisivuilla ja ilmoitustaululla 30.4. – 29.5.2018. Kuulutus on lähetetty 25.4.2018 kirjeitse tiedoksi enintään 1000 metrin etäisyydelle ottamisalueesta sijoittuvien kiinteistöjen omistajille (11kpl) sekä Konttikoskentien hoitokunnalle. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Lestijärven kunnan teknisessä toimistossa.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei tullut kuulemisaikana muistutuksia tai huomautuksia.
Lausunnot
Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselta ja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta. Ympäristöterveydenhuolto ilmoitti sähköpostitse, että ei näe aihetta lausua hakemuksesta (toiminta voi tapahtua hakemuksen mukaisesti). Ely-keskus totesi lausunnossaan, että kyseessä oleva alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella. Maa-aineksen ottaminen voidaan ELYkeskuksen käsityksen mukaan toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n mukaisia haittoja. Lausunnon liitteenä oli yleisiä lupaharkinnassa huomioon otettaviksi esitettyjä asioita.
Hakijan kuuleminen
Hakijalle kerrottiin puhelimessa suullisesti Elyn lausunnon sisältö. Hakija katsoi, ettei se aiheuttanut tarvetta vastineelle.
Tarkastus
Alue oli tarkastettu maastossa jo alueen ensimmäisen maa-aineslupakäsittelyn yhteydessä. Tässä yhteydessä ei tehty maastotarkistusta.
TEKNISEN LAUTAKUNNAN RATKAISU
Tekninen lautakunta on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja myöntää Janne Tialalle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Lestijärven Lestin kylän tilalla 421-401-13-6 hakemuksen ja sen liitteenä olevan ottamissuunnitelman mukaisesti sekä jäljempänä luetelluin lupamääräyksin.
Lupamääräykset:
RATKAISUN PERUSTELUT
Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa maaâ€ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella ei ole merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä eikä maa-ainestenotto turmele kaunista maisemakuvaa tai aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (MAL 3 §).
Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä, joten toiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista.
Kun toiminnassa noudatetaan lupahakemuksissa, ottamissuunnitelmassa sekä lupamääräyksissä ja näissä mainituissa valtioneuvoston asetuksissa esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa ympäristölle.
Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 §:n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Luvassa on annettu määräykset jätehuollon järjestämisestä sekä pintavesipäästöjen ehkäisemisestä. Erityisesti suuri 2,4 km etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin huomioiden toiminnan ei ole katsottu tarvitsevan melu- tai pölytarkkailua.
Maa-aineslain mukaan lupaviranomainen voi asettaa maisemointi- ja lupamääräysten noudattamiseksi vakuuden. Lestijärven maa-aineslupaviranomainen on tasapuolisen kohtelun vuoksi vaatinut vakuutta kaikkiin maa-aineslupiin. Vakuuden taso on ollut noin 5000 €/ ha ottamisaluetta, mistä tässä tapauksessa tulee lupamääräyksissä vaadittu 20000 euroa. Vakuutta voidaan maisemoinnin etenemisen mukaisesti tai muusta erityisestä syystä hakemuksesta alentaa. Käytännössä luvanhaltija/maanomistaja on vakuuden riittävyydestä riippumatta vastuussa mm. maisemoinnin loppuunsaattamisesta.
ELY-keskuksen lausunnon liitteenä olleet yleisohjeet on otettu huomioon lupamääräyksissä 2 - 15
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Lupa myönnetään määräajaksi 10 vuodeksi. Lupa-ajan laskenta alkaa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Jos toiminta muuttuu oleellisesti suhteessa ympäristöriskeihin, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai niistä poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 1943. Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 1000 €. Käsittelymaksu yhteensä on siten 2943 €. Kyseessä on arvonlisäveroton myynti. Maksut perustuvat Lestijärven kunnanvaltuuston 29.5.2015 13§ ja 14§ hyväksymiin maa-aines- ja ympäristöviranomaisen taksoihin.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5â€12, 14â€17, 19â€20, 22, 27, 34, 39, 42â€44, 47 aâ€49, 52â€53, 58â€62, 66, 70, 83â€85, 87, 96, 111â€114, 123, 167â€168, 170, 190â€191, 199, 205 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2â€4, 6, 11â€15, 18 §
Maaâ€aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3–7, 10–16, 19–21, 23, 23 a, 23 b §
Valtioneuvoston asetus maaâ€ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 §
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1â€4, 6â€8, 12â€13, 16 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Millespakka OY:n alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset
Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (valtuuston päätös 29.5.2015 § 13)
Lestijärven kunnan maaâ€ainestaksa (valtuuston päätös 29.4.2015 § 14)
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Tekninen lautakunta tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 85 §:ssä on säädetty.
Arto Hautala esitteli lupapäätösluonnoksenkokouksessa.
Jonna Moilanen palasi kokoukseen tämän pykälän esittelyn ja käsittelyn alkaessa kello 21:12.
Rakennustarkastaja
Lautakunta myöntää maa-aines- ja ymmpäristöluvan päätösluonnoksen mukaisena
Tekninen lautakunta
Tekninen lautakunta päätti muuttaa päätösesitystä (lupaehto 4) siten, että rikotus ja räjäyttäminen rajoitetaanarkipäivilleklo 8:00 - 18:00.
Muutoin lupa päätettiin myöntää päätösesityksen mukasesti.