Valmistelija Jukka Hautamäki, puh. 050-579 0111

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä hakee Kaustisen seutukunnalta kuntarahoitusta Liikkuva lehmä -hankkeelle yhteensä 2.760 euroa vuosille 2024-2027.

Kpedu toimii hankkeessa osatoteuttajana. Päähallinnoija on Luonnonvarakeskus (Luke) ja muut osatoteuttajat Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen tulosten kohdealueena on koko suomi. Savonian kirjallisuusselvitys ja viestintä kohdistuu
myös koko Suomen alueelle.

Hanke tukee Luova Kampus 2020-hankkeen tavoitteita saada kotieläintuotannon tutkimusta maakuntaan. Kpedun oppimisympäristö palvelee laadukkaasti myös tutkimustoimintaa ja Luonnonvarakeskus pitää tärkeänä yhteistyötä koulutusyhtymän kanssa. Hankkeen toimintaa ja tuloksia hyödynnetään opetusmaatilan toiminnassa ja opetuksessa. Laiduntaminen ja jaloittelu ovat nyt tiloilla kehittämiskohteena ja opetusnavetalla on myös aloitettu mallintamaan hyviä käytänteitä, joita voidaan tiedottaa myös elinkeinolle. Opiskelijat pääsevät tutustumaan tutkimustoimintaan ja sen merkitykseen kotieläintuotannossa.

Uusi eläinten hyvinvointilaki kannustaa voimakkaasti lisäämään nautojen jaloittelumahdollisuuksia. Maatalousyrittäjillä tulee siis olemaan entistä suurempi paine järjestää jaloittelumahdollisuus lypsykarjoissa ja tutkitun ja ajantasaisen tiedon tarve aiheesta lisääntyy.

Eläinten hyvinvoinnin osalta on selvitettävä, mitkä talvijaloittelun todelliset hyödyt suomalaisissa olosuhteissa ovat. Samaan aikaan vaihtelevat talviolosuhteet haastavat jaloittelutarhojen ylläpitoa; märkyys ja liukkaus voivat jopa lisätä sairastumisten ja loukkaantumisten riskiä. Olosuhteet vaikuttavat myös lehmien motivaatioon ulkoilla. Tarhojen oikeanlaiseen ylläpitoon tarvitaan ohjeistusta, jotta jaloittelu voidaan toteuttaa ympäri vuoden eläinten hyvinvointia edistävästi. Aikaisemmat jaloittelusta kootut oppaat ovat jo yli 10 vuotta vanhoja, ja osa tiedoista olisi päivitettävä nykypäivään. Laitumien vesien ravinnekuormituksen riski riippuu alueen eläinpaineesta ja ravinteita sitovan kasvuston määrästä. Jaloittelulaidunnuksen suurella eläinpaineella laitumen luonne lähestyy enemmän jaloittelutarhoja, joista valumavedet on kerättävä talteen. Ammoniakkipäästöjen osalta Suomen kansallinen päästövähennysvelvoite on vuodesta 2020 alkaen 20prosenttia verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Aiempien tutkimusten perusteella laitumen ammoniakkipäästö oli n. 16 kgN/ha, kun eläinpaine oli 4 eläinyksikkö/ha/v. Ottaen huomioon, että jaloittelulaitumella eläinpaine tulee hetkellisesti olemaan merkittävästi korkeampi, myös nopeasti syntyvien ammoniakkipäästöjen määrä nousee. Tilanteessa, jossa päästöjä tulee vähentää, on mahdollisuuksien mukaan estettävä uusien päästölähteiden syntyminen.

Varsinainen kohderyhmä:
Lypsylehmien laiduntaminen ja ulkoilu on ollut erittäin vähäistä viimeisten 10-15 vuoden aikana. Nyt uusi eläinsuojelulaki, tukipolitiikan toimet eläinten hyvinvointiin, meijereiden panostukset ja kuluttajien vaatimukset luovat yhä enemmän paineita lypsylehmien ulkoiluun. Hankkeen yksityisrahoittajia ovat Valio Oy, Osuuskunta Maitomaa ja Arla-ryhmä, jotka osallistumisellaan pitävät hankkeen teemoja erittäin tärkeinä. Keskusteluissa maidontuottajien ja elinkeinon toimijoiden kanssa, on tiedostettu, että maailman muuttuessa laiduntamiseen ja ulkoiluun tulee saada lisää osaamista ja tutkimustietoa. Kpedun Kannuksen toimipaikassa on tehty yksi opinnäytetyö ja kesän 2023 laiduntamisesta tulee seuraava, joten aiheeseen on jo paneuduttu opetusmaatilalla.

Keski-Pohjanmaalla maidontuotannon näkymät ovat hyvät, tilat investoivat ja laajentavat tuotantoa.

Välilliset kohderyhmät:
Hankkeen tavoitteilla pyritään tuottamaan tietoa yllä mainittuihin tarpeisiin.
1.Tutkia talvijaloittelun vaikutuksia lypsylehmien hyvinvointiin nykyaikaisissa pihattonavetoissa Tässä osatavoitteessa täytetään tietoaukkoa siitä, miten talvijaloittelu vaikuttaa vapaasti pihatossa elävien lehmien hyvinvointiin. Tietoa pyritään tuottamaan etenkin suomalaisista talvijaloitteluolosuhteista, joissa jaloittelutarhat ovat usein ainakin osan talvea lumipeitteisiä. Hyviä käytänteitä jaloittelutarhojen ylläpidosta vaihtelevissa olosuhteissa kartoitetaan.

2.Tutkia olosuhteiden vaikutusta lypsylehmien ulkoilumotivaatioon Automaation lisääntyessä navetoissa useilla tiloilla jaloittelu järjestetään niin, että lehmillä on vapaa pääsy jaloittelutarhaan ja/tai sieltä pois. Tässä osatavoitteessa tuotetaan tietoa siitä, miten ympäristöolosuhteet ja toisaalta eläimen tuotos- ja terveystekijät vaikuttavat lypsylehmien jaloitteluaktiivisuuteen. Tiedon perusteella voidaan kartoittaa, mitkä tekijät edistävät jaloittelualueiden käyttöä tiloilla, joilla jaloittelu perustuu vapaehtoisuuteen.

3.Arvioida jaloittelulaidunnuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ja ammoniakkipäästöjä. Osatavoitteena on arvioida jaloittelulaidunnuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ja sen aiheuttamia kaasumaisia päästöjä sekä ravinteiden huuhtoutumista suhteessa eläintiheyteen olemassa olevien kotimaisten ja ulkomaisten tutkimustulosten perusteella. Toinen tavoite on demonstroida korkealla eläintiheydellä toteutetun jaloittelulaitumen kulumista ja ravinnekertymiä yhden kesän aikana Luke Maaningalla. Tässä yhteydessä tarkastellaan dronekuvauksen käytettävyyttä jaloittelulaitumen kulumisen spatiaalisen vaihtelun kartoittamisessa sekä kuvien yhteyttä maan pintakerroksen ravinnepitoisuuteen. Näiden perusteella arvioidaan dronekuvien käyttökelpoisuutta ravinnekuormitusriskin arvioimisessa.

4.Päivittää jaloitteluun liittyvää ohjeistusta vastaamaan nykypäivän olosuhteita ja vaatimuksia. Tässä osatavoitteessa kootaan yllä esitettyjen osatavoitteiden tuottama tieto ohjeistukseksi maidontuottajille sekä päättäjille.Aikaisemmat jaloittelusta kootut oppaat ovat jo yli 10 vuotta vanhoja, ja osa tiedoista olisi päivitettävä nykypäivään.

Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan:
Uusi eläinten hyvinvointilaki sekä eri meijereiden laatujärjestelmät kannustavat voimakkaasti lisäämään nautojen jaloittelumahdollisuuksia. Maatalousyrittäjillä tulee siis olemaan entistä suurempi paine järjestää jaloittelumahdollisuus lypsykarjoissa. Eläinten hyvinvoinnista ja jaloittelun hyvistä käytänteistä hankkeessa koottava tieto hyödyttääkin ennen kaikkea maitotilayrittäjiä sekä heidän kanssaan työskenteleviä neuvojia ja eläinlääkäreitä. Lisäksi selvitystyöjaloittelulaidunnuksen ympäristövaikutuksista on ajankohtainen avaus lypsykarjayksiköiden koon kasvaessa suhteessa käytettävään laidunalaan, ja hankkeessa kertyvää tietoa voidaan käyttää niin jatkotutkimustarpeiden kartoittamisessa kuin politiikanohjauksessakin (esim. CAP ja Vesienhoitosuunnitelmat). Eläinten hyvinvointia edistävän jaloittelun järjestäminen ympäristökestävästi on koko maidontuotantoelinkeinon imagon kannalta merkittävä asia.

Tarve lypsylehmien jaloittelua tutkivalle hankkeelle on noussut esiin elinkeinon, tutkimusorganisaatioiden ja koulutuksen yhteisissä keskusteluissa. Yhteinen tavoite on etsiä toimivia ratkaisuja jaloitteluun nykyaikaisilla suomalaisilla lypsykarjatiloilla huomioiden vaikutukset eläinten terveyteen ja ympäristöön. Myös elinkeinon tuki hankkeelle ulkopuolisen rahoituksen muodossa on vahva. Hankkeen sisällöstä ja etenkin TP1:n sisällyttämisestä hankkeeseen Makeralta saadun palautteen perusteella käytiin yritysten kanssa avointa keskustelua. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi kutsutaan edustajat
hankkeen yksityisrahoittajista, jotka edustavat kattavasti Suomen maitoelinkeinoa. Lisäksi ohjausryhmään pyydetään eläinten hyvinvoinnin asiantuntija ja ympäristöasiantuntija sekä neuvontaorganisaation edustaja. Ohjausryhmän jäsenet voivat hyödyntää tuloksia ja viestiä hankkeen edistymisestä ja tuloksista omissa organisaatiossaan ja sidosryhmissään jo hankeaikana. Tiedon jalkauttamiseksi myös suurelle yleisölle ohjausryhmään esitetään lisäksi median edustajaa.

Hanke on suunniteltu ja toteutetaan yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa, jolloin hankkeen tuottama tieto leviää tehokkaasti maatalousalan opiskelijoille. Savonia- ammattikorkeakoulu ja Kpedu hyödyntävät hankkeen tuottamaa tietoa opetuksessa. Agrologin tutkintoa ja ammattitutkintoa suorittavista merkittävä osa työllistyy maatalousyrittäjinä tai alan neuvojina. Hankkeen tuottamaa tietoa välitetään myös muihin alan oppilaitoksiin. Kpedun koulutilalla on aina laidunnettu lehmiä, mutta automaatiolypsyyn siirryttäessä uuden opetusnavetan ulkoilu- ja jaloittelukäytänteet ovat vielä kehitysvaiheessa. Hankkeesta saatavia tuloksia voidaan suoraan hyödyntää koulutilalla. Hankkeen aikana opiskelijoilla on myös mahdollisuus perehtyä tutkimuksen tekemiseen. Savonian ja Kpedun oman viestinnän ja hanketoiminnan kautta tavoitetaan laajasti myös alueen maidontuottajia.

Työpaketissa 4 koottava jaloitteluopas julkaistaan maatalousyrittäjien käyttöön sähköisenä ja painettuna versiona. Jaloitteluoppaasta tiedotetaan yrittäjiä hanketoimijoiden suorien kontaktien ja hankkeessa mukana olevien meijereiden kautta. Oppaasta tiedotetaan myös alan neuvojia, yhdistyksiä ja muita toimijoita ja painettua opasta jaetaan alan tapahtumissa.

Hankkeen tuloksia välitetään koko hankkeen ajan perinteisiä uutisvälineitä ja sosiaalista mediaa (Facebook, blogit ja Instagram) tehokkaasti hyödyntäen. Tuloksista tarjotaan lehtiartikkeleita kotimaisiin alan julkaisuihin (maatalousalan lehdet ja verkkojulkaisut). Tulosten käytäntöön viennissä hyödynnetään maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubia ja Laari.info-sivua.

Tulosten jakamisessa voidaan käyttää myös videoita. Tulokset esitellään suullisina esityksinä ja postereina vuosina 2026–2027 esimerkiksi seuraavissa tilaisuuksissa: Maataloustieteen päivät, Valion pihattoseminaari, AgriFuture-seminaari ja Annual Meeting of European Federation of Animal Science. Tuloksista kirjoitetaan 1–2 vertaisarvioitua kansainvälistä julkaisua, joita tarjotaan julkaistavaksi alan arvostettuihin tieteellisiin julkaisusarjoihin (esim. Animal Welfare, Animal, Journal of Environmental Quality). Hankkeen lopussa kootaan tieteellinen suomenkielinen tulosjulkaisu, joka julkaistaan Luken raporttisarjassa.

Hankkeen toteutusaika 1.4.2024-31.3.2027

Rahoitus	2024	2025	2026	2027	Yhteensä	Os %
EU / Valtio (rahasto)	9 772	16 534	1 691	0	27 997	70
Kuntarahoitus	4 188	7 086	724		11 998	30
- omarahoitus, KPedu	2 094	3 543	362		5 999	50
- Kase	963	1 630	167	0	2 760	23
- Kannus	209	354	36	0	599	5
- Kokkola	713	1205	123		2 041	17
- Perho	209	354	36		599	5
Yksityinen rahoitus, ulkop	0	0	0
Yhteensä	13 960	23 620	2415		39 995	100

Jakoperusteena on käytetty vuoden 2022 maitotilojen määrä kunnittain. Lähteenä MTK Keski-Pohjanmaan laatima
yhteenveto. (https://www.1uke.fi/fi/tilastot)

Johtava maaseutuasiamies:
Maaseutulautakunnalla, jonka alaisena KaseKa toimii ei ole kuluvan vuoden talousarviossa varattu erikseen määrärahaa hankkeille. Talousarviossa kuluvalle vuodelle on varaus yllättäville kuluille, joten mahdollisuus kattaa kustannukset maaseutulautakunnan talousarviosta on olemassa.

Esitän että Kaustisen seutukunnan kunnat osallistuu Liikkuva lehmä -hankkeeseen ja että kuntarahoitusosuus 2.760 euroa katetaan maaseutulautakunnan talousarviosta. Tämän päätöksen kuntarahoitusosuudet kohdentuvat Kaustisen seutukunnan kuntiin, koska Kannus ja Perho ovat erikseen tehneet päätöksen osallistumisesta hankkeeseen.

Maaseutulautakunta:
Hyväksytään sillä ehdolla, myös muut hankkeen rahoitukseen osallistuvat tahot osallistuvat rahoitussuunnitelmassa mainitulla osuudella hankkeeseen.