Valmistelija: hallintojohtaja Susanna Tuikka

Vesihuoltolain 119/2001 § 20 mukaan kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista. Vesihuollolle on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti.

Lestijärven kunnan vesihuolto on kirjanpidossa eriytetty asianmukaisesti eri kustannuspaikoille, joten tuloslaskelmaan nousee vesihuollosta oikeat luvut, mutta taseeseen erissä on puutteita. Osa puutteista on ohjelmateknisiä, osa kirjausteknisiä. Vesihuollolle ei ole määritelty oman pääoman osuutta eikä vesihuollolle ole käytetty oman pankkitilin puuttuessa erillistä yhdystiliä.

Kirjanpidollisessa taseyksikössä investointimenot lisäävät yhdystilivelkaa kunnalle ja investointitulot vähentävät sitä tai lisäävät yhdystilisaatavaa kunnalta. Yhdystilivelan muutos käsitellään lyhytaikaisten velkojen muutoksena ja yhdystilisaatavan muutos saamisten muutoksena kunnalta. Yhdystilivelka voi kasvaa merkittävän suureksi silloin, kun taseyksikkö tekee suuria investointeja. Tämän seurauksena yhdystilivelka voi muodostua pitkäaikaisen velan luonteiseksi eräksi tai jopa oman pääoman luonteiseksi eräksi, jos taseyksikkö ei tulorahoituksella kykene lyhentämään velkaa pitkälläkään tähtäimellä.

Kunta ei ole myöskään vahvistanut kunnan sijoittamasta peruspääomasta perittävää vuotuista korkoa.

Esittelijä: kunnanjohtaja Päivi Rautio

Päätösehdotus:

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vesihuollon jäännöspääomaksi kirjataan kirjanpito-ohjelmaan 1.1.2024 avaavaan taseeseen 1153979,50 euroa ja jäännöspääomalle määrätään vuotuinen 1,5 %:n korko.

Päätös:
Hyväksyttiin.