Valmistelija: Hallintojohtaja Susanna Tuikka

Vuosittain hyväksyttävä talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston keskeinen kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Kunnan talousarvion ja -suunnitelman tulisi olla selkeä ja tiivis, ja sen pitäisi antaa käyttäjälleen (päätöksentekijä, kuntalainen) riittävät tiedot kunnan menoista, tuloista ja rahoituksesta. Lähtökohtana on kuntastrategia, joihin perusteluosan tavoitteet kiinnitetään.

Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Lestijärven kunnanvaltuusto on 16.12.2021 päättänyt, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan Lestijärven kunnassa viisivuotiskaudeksi.

Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Talousarvio koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien ja kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Lähtökohdat raamin valmisteluun

Lestijärven kunnalla on kattamatonta alijäämää taseessa 2021 vuodelta 242410,15 € ja 2022 vuodelta 1399925,22 euroa eli yhteensä 1642335,37 euroa. Kunnassa on laadittu päivitetty talouden tervehdyttämissuunnitelma vuosille 2023–2026. Suunnitelma tulee huomioida talousarviota laadittaessa ja suunnitelma tulee tarvittaessa päivittää ajan tasalle viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Tasaisen käytöntilinpäätösennuste (11.9.2023) vuodelle 2023 näyttää alijäämää 1127991 euroa, kun talousarviossa 2023 vuodelle alijäämää oli arvioitu muodostuvan vain 726938 euroa.

Käyttötalouden raami

Lestijärven kunnan organisaatiorakenteessa ja toiminnoissa tulee tapahtumaan muutoksia vuoden 2024 alussa. Sivistystoimen alla ollut keskuskeittiö siirtyy 1.1.2024 alkaen teknisen toimen alaisuuteen ja Lestin koulun kiinteistö liiketoiminnan alaisuuteen. Myös liikunta-alueiden kunnossapito on jatkossa teknisen toimen vastuualueelle kuuluva tehtävä. Uusina toimintoina talousarvioon on tulossa jaokset, toimikunnat ja työryhmät, työllisyyden hoito, varautuminen ja valmius sekä hyte-toiminta. Toimintojen muutokset tulee ottaa huomioon raamia annettaessa ja talousarviota laadittaessa.

Epävarmuutta raamin laatimiseen tuo erityisesti epävarmuus valtionosuuksista, verotuloista ja talouden yleisestä kehityksestä.

Ennakolliset valtionosuuslaskelmat ovat kunnissa vasta lausuntokierroksella eli lopullinen valtionosuuden määrä ei ole raamin antamisen aikaan vielä tiedossa. Raamin valtionosuusennuste perustuu VM:n ja Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin ja elokuussa päivitettyihin ennusteisiin. Talousarvion raamissa valtionosuudeksi vuodelle 2024 on laskettu ennakkolaskelmien keskiarvo 879 121,50 €.

Verotulojen ennusteena on käytetty Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoa, jonka mukaan kunnallisvero tulee vuonna 2024 laskemaan 6,7 % ja yhteisöveron tuotto 12,3 %. Kiinteistöveron tuotto tulee ennusteen mukaan kasvamaan 2,7 %. Verotuloiksi on raamilaskelmassa laskettu yhteensä 2439489,70 €, josta kiinteistöverotuottoja tuulivoimalista on 770000 euroa.

Henkilöstömenot

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuskausi on 1.5.2022-30.4.2025. Vuonna 2024 on tulossa työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset, joihin varaudutaan tekemällä palkkoihin 4 %:n korotus. Työnantajan sivukuluprosenttina käytetään 23,8 %.

Rahoitus

Talousarviossa on huomioitava, että yleinen korkotaso on noussut ja nousu tulee jatkumaan todennäköisesti myös ainakin osan suunnittelukautta. Lestijärven kunnan lainamäärä on kasvanut koulukeskuksen rakentamisen vuoksi. Vuoden 2022 lopussa lainaa oli 10265805,05 € eli 14749,72 €/asukas. Kuluvan talousarviovuoden aikana uutta lainaa on arvioitu nostettavan 2467169 euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennettävän 1322557 euroa. Heinäkuun toteuman perusteella uutta lainaa on nostettu 300000 euroa.

Kunnan lainoista kiinteäkorkoisia on tällä hetkellä 60 % ja vaihtuvakorkoisia 40 %. Kiinteäkorkoisista lainoista on kuitenkin erääntymässä TA-laina, joka tulee neuvotella uudelleen.

Talousarviota tehdessä on myös huomioitava investointien taso. Viime vuosien korkea investointitaso näkyy jatkossa pysyvästi lisääntyvinä korkomenoina ja lainojen lyhennyksinä sekä lisäksi poistojen määrän kasvuna. Samalla kaikki nyt suunniteltavat investoinnit vaikuttavat poistojen määrään. Poistojen määrä on kasvanut vuodesta 2020 vuoteen 2022 yhteensä 235131,64 €. Poistolla ja kasvavilla korkomenoilla on suora tulosvaikutus ja poistot on otettava huomioon myös investointiesityksissä.

Esittelijä: Kunnanjohtaja Päivi Rautio

Päätösehdotus:

Kunnanhallitus antaa toimialoille vuoden 2024 talousarvioraamin sekä talousarvion laadintaohjeet.

Päätös:
Hyväksyttiin.

Liitteet: 119a Talousarvion ja -suunnitelman laadintaohje
119b Raamiesitys (annetaan kokouksessa)